Pedagogisen vuorovaikutuksen laadun yhteys viisivuotiaiden lasten sosiaaliseen kompetenssiin

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kasvattajien pedagogisen vuorovaikutuksen laadun yhteyttä lasten sosiaaliseen kompetenssiin viisivuotiaiden lasten varhaiskasvatusryhmissä. Tutkimus toteutettiin osana Jyväskylän yliopiston Vuorovaikutus, kasvu ja oppiminen (VUOKKO) -pitkittäistutkimushank...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Huikko, Joni
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2024
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94434
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kasvattajien pedagogisen vuorovaikutuksen laadun yhteyttä lasten sosiaaliseen kompetenssiin viisivuotiaiden lasten varhaiskasvatusryhmissä. Tutkimus toteutettiin osana Jyväskylän yliopiston Vuorovaikutus, kasvu ja oppiminen (VUOKKO) -pitkittäistutkimushanketta. Tähän tutkimukseen osallistui 188 lasta ja 98 kasvattajaa. Lasten sosiaalista kompetenssia arvioitiin kasvattajien havainnoimana keväällä 2019 MASK-monitahoarviointi oppilaan sosiaalisesta kompetenssista-mittarilla (Junttila ym., 2006). Opettajien vuorovaikutuksen laatua mitattiin Classroom Assesment Scoring System (CLASS Pre-K) -havainnointimenetelmällä (Pianta, ym. 2008a) ohjaustilanteista kerättyjen videotallenteiden avulla. Pedagogisen vuorovaikutuksen laatua ja sen yhteyttä lasten sosiaaliseen kompetenssiin tarkasteltiin lineaarisella regressioanalyysilla. Tulosten mukaan kasvattajien tunnetuki oli korkeampaa verrattuna ryhmänohjaukseen. Pedagoginen vuorovaikutus oli tunnetuen alaulottuvuuksien osalta tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä viisivuotiaiden lasten häiritsevään käyttäytymiseen sekä impulsiivisuuteen varhaiskasvatusryhmissä. Tämän tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että positiivisen ilmapiiri ja opettajan sensitiivisyys luovat lapsiryhmään sosiaalisten taitojen harjoittelulle otollisen oppimisympäristön. Tämä puolestaan tukee aiemman tutkimuksen perusteella lasten akateemista, emotionaalista ja sosiaalista kehitystä.