Summary: | Tutkimuksemme kohdistui paikalliseen opetussuunnitelmatyöskentelyyn sekä
opetussuunnitelmauudistukseen 2016 ohjausryhmän sekä esi- ja alkuopetuksen
niveltyöryhmän kokemana. Tutkimuksessa määritellään suomalaista perusopetuksen
opetussuunnitelmaa käsitteenä sekä tarkastellaan suomalaista opetussuunnitelmajärjestelmää
ja siihen kuuluvaa valtakunnallista ja paikallista opetussuunnitelmaa
ohjaavina asiakirjoina tehtävineen, tavoitteineen ja sisältöineen.
Historiallisessa katsauksessa esittelemme opetussuunnitelman ohjaavuuden ja
toimivuuden muutoksia sekä tarkastelemme tutkimuskohteenamme olevan
kaupungin paikallisen opetussuunnitelmatyön etenemisvaiheita. Teoreettisessa
viitekehyksessä luomme myös katsauksen aiempiin oman tutkimuksemme
kannalta merkittäviin tutkimuksiin.
Tutkimuksemme on fenomenologis-hermeneuttinen tapaustutkimus. Tutkimustehtävänämme
oli selvittää miten paikallisessa opetussuunnitelmatyöskentelyssä
ohjausryhmän ja esi- ja alkuopetuksen niveltyöryhmän jäsenet kokevat opetussuunnitelmauudistuksen
2016. Lisäksi selvitimme ohjausryhmän sekä esi- ja
alkuopetuksen niveltyöryhmän jäsenten kokemuksia paikallistason opetussuunnitelman
laadintatyöstä sekä esi- ja alkuopetuksen yhteistyöstä ja lapsen
oppimispolun jatkumosta. Tutkimusaineiston hankimme avoimella haastattelulla.
Aineiston analyysitapana käytimme Giorgin fenomenologiseen psykologiaan
pohjautuvaa Perttulan fenomenologista menetelmää omaan tutkimusaineistoomme
soveltaen. Tutkimusprosessin eri vaiheisiin liittyvissä valinnoissa ja
tutkimusprosessin kulun eri vaiheiden kuvauksessa olemme pyrkineet tarkkuuteen,
huomioiden tutkimuksen eettiset ja luotettavuuden näkökulmat.
Tutkimusaineiston analyysin pohjalta tekemiemme johtopäätösten mukaan
opetussuunnitelmauudistus 2016 koettiin hyvänä, elämänläheisenä ja lapsen
oppimispolkua korostavana. Huolta aiheutti uuden opetussuunnitelman mukana
tuoma toimintakulttuurin muutos. Opetussuunnitelmatyö koettiin ohjausryhmässä
vastuullisena ja laajana mutta hyvin antoisana. Sen sijaan esi- ja alkuopetuksen
niveltyöryhmässä työskentely koettiin pettymyksenä, joskin laadittuun Lapsen
polku-asiakirjan sisältöön oltiin tyytyväisiä. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä ja
lapsen oppimispolun jatkumoa pidettiin tärkeänä. Yhteistyön onnistuminen koettiin
olevan yhteydessä esi- ja alkuopetuksen fyysiseen läheisyyteen.
|