What if I sound stupid? supporting learners' oral L2 self-confidence through teaching

Vierasta kieltä ääntäessämme asetamme itsemme alttiiksi ympäröivien ihmisten arvostelulle, minkä vuoksi tämä osa-alue aiheuttaakin usein jännitystä, epävarmuutta ja jopa ahdistusta kieltä opeteltaessa. Suullinen tuottaminen on kuitenkin hyvin olennainen osa kielitaitoa, ja tämän taidon kehittämiseks...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Naskali, Milja
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:eng
Julkaistu: 2022
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81262
Kuvaus
Yhteenveto:Vierasta kieltä ääntäessämme asetamme itsemme alttiiksi ympäröivien ihmisten arvostelulle, minkä vuoksi tämä osa-alue aiheuttaakin usein jännitystä, epävarmuutta ja jopa ahdistusta kieltä opeteltaessa. Suullinen tuottaminen on kuitenkin hyvin olennainen osa kielitaitoa, ja tämän taidon kehittämiseksi sitä tulisi harjoitella ahdistuksesta huolimatta. Kouluympäristö tarjoaa tälle harjoittelulle suhteellisen turvalliset puitteet, ja opettajan rooli oppijoiden kieliahdistuksen lievittämisessä onkin merkittävä. Opettajien tulisi kannustaa oppijoita suullisen kielitaidon harjoittamiseen luokkahuoneen turvassa, jotta nämä uskaltaisivat hyödyntää taitojaan myös sen ulkopuolella. Tällä tutkimuksella pyrittiin selvittämään kahta asiaa aiheeseen liittyen. Ensinnäkin haluttiin tietää, kuinka merkittävänä vaikuttajana suomalaiset englanninopettajat näkivät oppijoiden mahdollisen ahdistuksen suunnitellessaan suullisen kielitaidon opetusta. Toisena kiinnostuksen kohteena olivat opettajien erilaiset tavat reagoida oppijoiden ahdistukseen suullisessa tuottamisessa ja näin tukea heidän kielellistä itsetuntoaan. Tutkimuksen pääasiallinen aineistonkeruumenetelmä oli opettajille suunnattu verkkokysely, mutta saatuja tuloksia täydennettiin myös yhdellä puolistrukturoidulla haastattelulla. Kysymyksillä kartoitettiin opettajien kokemuksia oppijoiden ahdistuksesta suullisissa harjoituksissa ja heidän tapojaan vastata näistä tunteista aiheutuviin haasteisiin. Tutkimuksessa selvisi, että opetuksen mieluisuus oppilaille on yksi opettajien prioriteeteista suullisen kielitaidon opetuksen suunnittelussa. Tämän lisäksi opettajat raportoivat kiinnittävänsä huomiota opetuksen monipuolisuuteen, tehokkuuteen ja toteutuksen helppouteen. Tulosten avulla pystyttiin myös luomaan neljä kategoriaa, jotka kattoivat opettajien tavat vastata suullisen kieliahdistuksen aiheuttamiin haasteisiin: rohkaisevan ilmapiiriin tukeminen, ongelmasta keskusteleminen, opetuksen sopeuttaminen ja rutiinin luominen. Nämä tulokset tukevat aikaisempaa tutkimusta. Kokonaisuudessaan tutkimus tuotti yksityiskohtaista tietoa aiheesta ja voi näin ollen tarjota konkreettista apua oppijoiden ahdistuksen kanssa kamppaileville opettajille.