| Yhteenveto: | Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten ympäristönäkökohdat huomioidaan julkisen sektorin elintarvikkeiden ja ruokapalvelujen hankinnoissa. Tarkastelen aihetta elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen tarjouspyyntöasiakirjoissa esiintyvien ympäristökriteerien avulla. Tutkin ensinnäkin, millaisia ympäristökriteeriluokkia elintarvikkeiden ja ruokapalvelujen hankinta-asiakirjoissa esiintyy, kuinka paljon ympäristökriteerejä on ja mitkä ovat niistä yleisimpiä. Lisäksi selvitän, eroaako elintarvike- ja ruokapalveluhankintoihin sisällytettyjen ympäristökriteerien määrä riippuen hankinnan arvosta, kohderyhmästä, tilaajasta tai hankinnan tilaajana olevan kunnan tai kaupungin koosta. Tutkimus sijoittuu vihreitä julkisia hankintoja käsittelevälle tutkimuskentälle ja sen lähtökohtana on nykyisen elintarvikejärjestelmän ekologinen kestämättömyys. Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 44:n elintarvike- ja ruokapalveluhankinnan tarjouspyyntöasiakirjoista. Hankinta-asiakirjat on julkaistu HILMA-tietokannassa 23.10.2018 ja 30.1.2020 välisenä aikana. Aineiston analyysissa hyödynnän tekstiaineiston koodausta, joka mahdollistaa hankinta-asiakirjojen kaltaisen tekstiaineiston kvantifioinnin ja tilastollisen käsittelyn. Tilastollisena analyysimenetelmänä käytän ristiintaulukointia. Elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoille asetetut ympäristövaatimukset jäsentyivät aineistolähtöisen koodauksen myötä 16:een eri ympäristökriteeriluokkaan. Kaikkein yleisimmin hankinta-asiakirjoissa esiintyvä ympäristökriteeriluokka oli ”luonnonmukaisten tai GMO-vapaiden tuotteiden käyttäminen”. Analyysissa kävi ilmi, että raaka-aineisiin ja tuotantotapoihin liittyvät ympäristökriteerit olivat hankinta-asiakirjoihin sisällytetyistä ympäristövaatimuksista kaikkein yleisimpiä. Toiseksi eniten tarjouspyyntöasiakirjoissa esiintyi toimittajan tai palveluntuottajan omiin toimintatapoihin liittyviä ympäristökriteerejä. Keskimääräinen elintarvike- ja ruokapalveluhankintoja kohden sisällytettyjen ympäristökriteeriluokkien lukumäärä oli viisi. Ristiintaulukoinnin tulosten perusteella hankinnan arvolla, tilaajalla sekä hankinnan tilaajana olevan kunnan koolla on vaikutusta hankinnalle asetettujen ympäristökriteerien määrään. Eniten ympäristökriteerejä esiintyi kalliimmissa (2 000 000 euroa tai yli) sekä suurempien kuntien (40 000 asukasta tai yli) tekemissä hankinnoissa. Eri hankintayksiköiden laatimista tarjouspyynnöistä eniten ympäristökriteerejä sisältyi valtion ja kaupunkien tekemiin tarjouspyyntöihin.
|
|---|