Inklusiivinen varhaiskasvatus henkilöstön asenteet ja itsearviointilomakkeen käyttökokemukset

Inklusiivinen varhaiskasvatus on ollut osa suomalaista varhaiskasvatusta jo noin vuosikymmenen ajan. Monisyisenä kokonaisuutena sen toteuttamisessa varhaiskasvatushenkilöstön täytyy huomioida monia asioita niin toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa kuin arvioinnissa. Inklusiivisen varhaiskasvatu...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Rissanen, Niilo
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2020
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69090
Kuvaus
Yhteenveto:Inklusiivinen varhaiskasvatus on ollut osa suomalaista varhaiskasvatusta jo noin vuosikymmenen ajan. Monisyisenä kokonaisuutena sen toteuttamisessa varhaiskasvatushenkilöstön täytyy huomioida monia asioita niin toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa kuin arvioinnissa. Inklusiivisen varhaiskasvatuksen arviointiin tarkoitettu reflektointityökalu on suunniteltu helpottamaan henkilöstön yhteistä toiminnan arviointia ja tehostamaan varhaiskasvatuksen inklusiivisuutta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten varhaiskasvatushenkilöstö käytti ko. reflektointityökalun lomaketta yhdessä oman työskentelytiiminsä kanssa ja mitä hyötyjä he kokivat saavansa yhteisellä lomakkeen käytöllä. Lisäksi tutkittiin henkilöstön asennoitumista inklusiiviseen varhaiskasvatukseen. Tutkimus suoritettiin talvella 2020 ja siihen osallistui kuusi lapsiryhmässä työskentelevää varhaiskasvattajaa. Henkilöstö käytti reflektointityökalua itsenäisesti yhdessä oman työskentelytiiminsä kanssa ja heidät haastateltiin puolistrukturoidulla menetelmällä lomakkeen käytön jälkeen. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin metodein. Henkilöstön asennoituminen inklusiiviseen varhaiskasvatukseen oli pääosin ristiriitaista, koska vaikka inkluusion hyödyt ymmärrettiin, kokemukset resurssien niukkuudesta estivät inklusiivisen varhaiskasvatuksen laadukkaan toteuttamisen. Reflektointityökalua henkilöstö käytti kokeilunomaisesti, mutta motivoituneesti. Lomakkeen käytöllä koettiin olevan monipuolisia hyötyjä inklusiivisuuden tehostamiseksi. Kokonaisuutena lomake koettiin pääosin helppokäyttöisenä ja tarkoituksenmukaisena työkaluna, joka tuo yhteisen reflektoinnin kautta monia hyötyjä inklusiivisuuden tehostamiseksi lapsiryhmässä.