| Yhteenveto: | Tutkielman tarkoitus on selvittää, miten englannin kielen progressiivinen verbimuoto (ing-muoto) voidaan kääntää ruotsin kieleen ja millaisia ruotsin kielen rakenteita voidaan käyttää progressiivisen verbimuodon ilmaisemiseen. Tutkielman aineistona on käytetty L.M. Montgomeryn kanadalaista nuortenkirjaa Emily of New Moon (1923) (suom. Pieni runotyttö), jonka ensimmäisestä neljästä luvusta analysoitiin 187 progressiivista verbimuotoa. Tutkielman metodina on sisällönanalyysi, ja tulokset analysoitiin kvalitatiivisesti. Tutkimukseen kuuluu myös kvantitatiivisia piirteitä, sillä verbimuotojen esiintyminen eri kategorioissa (situation type) esitetään numeerisesti.
Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan esittää useita ruotsin kielen rakenteita, joiden pohjalta progressiivisuutta voidaan ilmaista. Selkeästi yleisin kirjan käännöksessä käytetty rakenne (77,8 % kaikista verbimuodoista) oli tavallinen indikatiivi. Muita käännösrakenteita olivat erilaiset passiivimuodot, partisiipin preesens ja perfekti, hålla på att+verbi -rakenne, prepositiorakenteet ja kahden verbin tai substantiivin käyttäminen alkuperäisen verbimuodon sijasta.
|
|---|