"Sen tärkeyttä ei voida sivuuttaa koskaan!" lastentarhanopettajien perehdytyskokemuksia päiväkodeissa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella työhön perehdytystä lastentarhanopettajan näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisena työhön perehdytys näyttäytyi uuden työn alkaessa sekä kuinka perehdytystä voitaisiin kehittää päiväkodeissa. Tutkimuksessa perehdytystä lähestyttiin päiv...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Veijanen, Jatta
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2018
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58644
Description
Summary:Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella työhön perehdytystä lastentarhanopettajan näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaisena työhön perehdytys näyttäytyi uuden työn alkaessa sekä kuinka perehdytystä voitaisiin kehittää päiväkodeissa. Tutkimuksessa perehdytystä lähestyttiin päiväkodin työympäristön sekä ammatillisen kehittymisen kautta. Perehdytyksen kuuluisi olla suunnitelmallista toimintaa, jolle on omat lainsäädäntönsäkin. Tutkimuksessa tarkasteltiin seuraavanlaisia tutkimuskysymyksiä: Mitä lastentarhanopettajat kertovat perehdytyksestä? Mitä lastentarhanopettajat kertovat perehdyttämisen ja ammatillisen kehittymisen välisestä yhteydestä? Miten perehdytystä voitaisiin kehittää päiväkodissa? Aineistoa kerättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake laitettiin liikkeelle sähköpostitse sekä Facebookissa sijaitsevaan varhaiskasvattajille suunnattuun suljettuun ryhmään. Aineisto koostui yhteensä 77 vastauksesta, joita analysoitiin teemoittelun avulla. Tulosten mukaan perehdytys koettiin lähes poikkeuksetta merkittävänä tapahtumana uuden työn aloitukseen. Keskeisenä havaintona oli, että perehdytystä kaivattiin enemmän ja sen toivottiin olevan suunnitellumpaa kuin mitä sen koettiin olleen. Epäjärjestelmällisyys, ajan puute sekä asioiden yksin läpikäyminen liittyivät kokemukseen riittämättömästä perehdytyksestä. Myös ammatillinen kehitys koettiin kasvavan perehdytykseen liittyvän keskustelun välityksellä. Kehittämiskohteiksi nousi perehdytysmateriaali, ajan hallinta sekä avoin keskustelu.