| Yhteenveto: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten organisaation turvallisuuskulttuuria ja kriiseistä oppimista on mahdollista kehittää viestinnän keinoin. Turvallisuuskulttuuri ja kriiseistä oppiminen nivoutuvat tiiviisti yhteen, sillä tutkimus keskittyi siihen, miten kriisejä voitaisiin ennaltaehkäistä ja kuinka niistä voitaisiin oppia sekä etu- että jälkikäteen. Tutkimuskysymyksiä oli kolme: 1. Mistä turvallisuuden kulttuuri koostuu ja miten sellaista luodaan? 2. Miten viestinnän avulla voidaan kehittää organisaation turvallisuuskulttuuria? 3. Millä tavoin viestintä voi edistää kriiseistä oppimista?
Tutkimuksessa haastateltiin viiden yliopistollisen sairaalan turvallisuus- ja viestintäpäälliköitä. Haastatteluissa (N=10) yhden yhtenäisen turvallisuuskulttuurin luominen organisaatioon koettiin haastavaksi, ja turvallisuuden kulttuuri määriteltiin yleisesti monen kulttuurin yhdistelmäksi. Tavoittelemisen arvoiseksi nähtiin jaettu ymmärrys turvallisuuden kulttuurista niin, että turvallisuus olisi läsnä organisaation arjessa. Suurimmaksi haasteeksi koettiin turvallisuusajattelun jalkauttaminen organisaation eri tasoille ja turvallisuuden kehittäminen ennaltaehkäisevästi.
Teemahaastattelujen tulokset yhdistettiin kriisiviestintää, organisaatiokulttuuria ja organisaation oppimista koskevaan tutkimukseen. Tutkimuksessa luotiin Tietoisen turvallisuuden malli, joka koostuu organisaation turvallisuuskulttuuriin vaikuttavista
jännitepareista. Jännitteiden tunnistaminen ja niiden välisen tasapainon löytäminen voi edistää organisaation turvallisuutta. Turvallisuuskulttuuria voidaan vahvistaa myös kehittämällä kriiseistä oppimista. Tällä hetkellä oppiminen keskittyy kriisien jälkeiseen aikaan sen sijaan, että pyrittäisiin oppimaan jo ennen kuin kriisit konkretisoituvat. Kriiseistä selviämisen sijaan organisaation toiminnassa ja kriisiviestintästrategiassa pitäisi painottaa ennaltaehkäiseviä toimia.
|
|---|