"Teachers teach so well that it's nice to learn" a case-study on the role of teacher-to-student feedback in attitude-formation on L2 elementary English lessons

Arviointi ja palautteenanto ovat oleellisia asioita opettajan jokapäiväisessä työssä. Lisäksi asenteiden tutkiminen on tällä hetkellä suosittu tutkimusala. Tässä tapaustutkimuksessa tutkittiin, millaista vuorovaikutuksellista palautetta opettaja antaa oppilailleen alakoulun englannin kielen tunneill...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Björkman, Kaisa
Muut tekijät: Kasvatustieteiden tiedekunta, Humanistinen tiedekunta, Faculty of Education, Faculty of Humanities, Opettajankoulutuslaitos, Kielten laitos, Department of Teacher Education, Department of Languages, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:eng
Julkaistu: 2015
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/45146
Kuvaus
Yhteenveto:Arviointi ja palautteenanto ovat oleellisia asioita opettajan jokapäiväisessä työssä. Lisäksi asenteiden tutkiminen on tällä hetkellä suosittu tutkimusala. Tässä tapaustutkimuksessa tutkittiin, millaista vuorovaikutuksellista palautetta opettaja antaa oppilailleen alakoulun englannin kielen tunneilla, ja millainen yhteys sillä on oppilaiden asenteisiin englannin kieltä kohtaan. Tutkimusaineisto koostui kolmesta opettajasta ja heidän oppilaistaan; yksi englannin kielen aineenopettaja ja hänen viidesluokkalainen ryhmänsä sekä kaksi luokanopettajaa ja heidän neljäs- ja viidesluokkalaisensa. Tutkimusaineisto koottiin metodisella triangulaatiolla. Aluksi oppilaille teetettiin kartoittava kysely heidän asenteistaan englannin kieltä kohtaan. Tämän jälkeen englannin kielen oppitunteja havainnoitiin ja videoitiin 3h/luokka. Lopuksi kyselyjen pohjalta valittiin jokaiselta luokalta kaksi oppilasta haastatteluun ja haastattelut nauhoitettiin. Havainnoinnin perusteella yleisimpiä vuorovaikutuksellisia palautteenmuotoja olivat: ylistävä palaute, korjaava palaute, opettajan odotukset ja yksilöllistetty palaute. Oppilaiden asenteisiin kieltä kohtaan kyselyjen ja haastattelujen pohjalta puolestaan vaikuttivat: opettajan luonne ja ammattimaisuus, englannin kielen välinearvo, hyvä luokkailmapiiri ja yksilön merkitys. Aiheen rajaamiseksi aineistoa analysoitaessa non-verbaalista palautetta ei huomioitu. Mahdollisten jatkotutkimusten kannalta voisikin olla siis mielenkiintoista selvittää non-verbaalisen palautteen roolia ilmiö kannalta. Lisäksi tutkimuksen fokus oli opettajan palautteessa oppilaalle, mutta voisi olla mielenkiintoista selvittää esimerkiksi vertaispalautteen yhteyttä ilmiölle.