Yläkoulun matematiikan opetuksen eriyttäminen

Jutila, Jonna. Yläkoulun matematiikan opetuksen eriyttäminen. Erityispedagogiikan pro gradu –tutkielma. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos, 2014. 77 sivua, 4 liitesivua. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata matematiikan oppituntien eriyttämisen vuorovaikutusta ja eriyttämisen ilmenemistä....

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Jutila, Jonna
Muut tekijät: Kasvatustieteiden tiedekunta, Faculty of Education, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2014
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43084
Kuvaus
Yhteenveto:Jutila, Jonna. Yläkoulun matematiikan opetuksen eriyttäminen. Erityispedagogiikan pro gradu –tutkielma. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos, 2014. 77 sivua, 4 liitesivua. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata matematiikan oppituntien eriyttämisen vuorovaikutusta ja eriyttämisen ilmenemistä. Lisäksi tarkasteltiin opettajien omia käsityksiä oman opetuksen eriyttämisestä. Tutkimus on osa MUST -projektia (matematiikan oppimisen sosiokulttuurinen tausta, Björn & Vehkakoski 2012, käsikirjoitus tekeillä), jossa matematiikan aineenopettajien opetusta ja heidän käyttämiään matemaattisia käsitteitä tarkastellaan vuorovaikutuksellisesta näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin kevään 2012 aikana videoimalla kuuden (6) opettajan viisi (5) opetustuntia. Videoituja oppitunteja kertyi yhteensä 30. Lisäksi aineistoa täydennettiin aineenopettajien stimulated recall -haastatteluilla, joissa opettajilla oli mahdollisuus pohtia opetuksensa eriyttämistä. Yhteensä haastatteluja kertyi kuusi (6). Aineisto litteroitiin kesän 2012 aikana. Aineisto analysoitiin keskustelunanalyysin avulla. Tutkimuksen tutkimuslöydösten mukaan opettajien eriyttämisen oli moninaista. Opettajat kannustivat oppilaitaan matemaattiseen keskusteluun ja pyrkivät eriyttämistä tukevan, sallivan ja vapaan ilmapiirin kehittämiseen. Lisäksi opettajat tarjosivat oppilailleen yksilöllistä ohjausta, haastoivat oppilaiden omaa pohdintaa ja motivoivat oppilaitaan. Opettajat jäsensivät oppituntien rakennetta ja tarjosivat oppilailleen erilaisia materiaaleja opetuksen tueksi. Opettajat antoivat oppilailleen palautetta, varmensivat oppilaiden ymmärtämistä ja tarjosivat oppilailleen arkielämän esimerkkejä oppimisen tueksi. Tutkimuksen tulokset ovat sellaisenaan hyödynnettävissä yläkoulun matematiikan opetuksen kehittämiseen.