Kolmannen luokan opettajan matematiikan opettamisen pystyvyysuskomusten yhteys matematiikkaan suhtautumiseen, oppilasmäärään ja tukea tarvitsevien määrään

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kolmannen luokan opettajan matematiikan opettamisen pystyvyysuskomukset ovat yhteydessä hänen suhtautumiseensa matematiikkaan, luokan oppilasmäärään ja tukea tarvitsevien oppilaiden määrään. Tuen tarpeet liittyivät oppimisen, sosioemotionaalisiin,...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Peltola, Roosa
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/103439
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kolmannen luokan opettajan matematiikan opettamisen pystyvyysuskomukset ovat yhteydessä hänen suhtautumiseensa matematiikkaan, luokan oppilasmäärään ja tukea tarvitsevien oppilaiden määrään. Tuen tarpeet liittyivät oppimisen, sosioemotionaalisiin, käyttäytymisen sekä tarkkaavaisuuden ja keskittymisen haasteisiin. Opettajan pystyvyysuskomuksia on tutkittu paljon, mutta matematiikan opettamisen pystyvyysuskomukset ovat edelleen vähän tutkittu alue. Tällä tutkimuksella pyrittiin tuottamaan uutta tietoa suomalaisten alakoulun luokanopettajien matematiikan opettamisen pystyvyysuskomuksista. Tutkimusaineistona käytettiin VUOKKO-pitkittäistutkimuksessa kyselylomakkeella kerättyä aineistoa. Aineisto sisälsi 45 kolmannen luokan opettajan vastaukset taustatietoihin sekä viisiportaisella asteikolla mitattuihin matematiikan opettamisen pystyvyysuskomuksiin ja matematiikkaan suhtautumiseen. Tutkimuskysymyksiin vastattiin lineaarisella regressioanalyysillä ja korrelaatioita tarkastelemalla. Tulokset osoittivat, että opettajien positiivinen suhtautuminen matematiikkaan oli yhteydessä vahvempiin matematiikan opettamisen pystyvyysuskomuksiin. Sen sijaan oppilasmäärällä tai tuen tarpeiden määrällä ei ollut tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä niihin. Matematiikan opettamisen pystyvyysuskomukset eivät siis näyttäisi olevan yhteydessä luokan rakenteellisiin piirteisiin, vaan pikemminkin opettajan omaan suhtautumiseen matematiikkaan. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että oppilailla ilmenee usein samanaikaisia tuen tarpeita eri osa-alueilla, sillä tukea tarvitsevien oppilaiden määrien välillä oli vahvoja yhteyksiä.