Positiivinen pedagogiikka tietoisen läsnäolon oppaissa kohti hyvinvointia ja kukoistamista alakoulumaailmassa

Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, miten tietoisen läsnäolon alakouluun tarkoitetut opaskirjat asettuvat positiivisen pedagogiikan viitekehykseen. Tarkoituksena on tuoda uutta tietopohjaa ja perspektiiviä tietoisen läsnäolon hyödyntämiselle oppilaiden kanssa. Tutkimus toteutettiin teorialähtöisenä...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Salminen, Siiri
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Opettajankoulutuslaitos, Department of Teacher Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2025
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/102824
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, miten tietoisen läsnäolon alakouluun tarkoitetut opaskirjat asettuvat positiivisen pedagogiikan viitekehykseen. Tarkoituksena on tuoda uutta tietopohjaa ja perspektiiviä tietoisen läsnäolon hyödyntämiselle oppilaiden kanssa. Tutkimus toteutettiin teorialähtöisenä laadullisena sisällönanalyysinä ja rajauksena on lapsille suunnattu tietoinen läsnäolo alakoulussa. Aineisto kerättiin kahdesta tietoisen läsnäolon kouluoppaasta, Peter Fowelinin (2019) Tietoinen läsnäolo luokkahuoneessa -kirjasta sekä Daniel Rechtschaffenin (2017) kirjasta Keskittymiskykyä luokkaan: tietoisuustaitoharjoitusten opaskirja. Tutkimuksen tekemiseen hyödynnetty taustateoria on positiivisen pedagogiikan PERMA+H-hyvinvointiteoriamalli (Norrish ym., 2013), joka pohjautuu Seligmanin (2011) positiivisen psykologian PERMA-teoriaan kohti kukoistusta. Tuloksia jäsentyi tutkimuksen analyysissa jokaiseen PERMA+H-teorian pääluokkaan. Tutkimustulosten yläluokista suurin osa löytyi teorialähtöisesti. Tuloksissa näyttäytyy vahva pohja, jolla tietoinen läsnäolo asettuu PERMA+H-teorian kehykseen, jolloin voisi sanoa, että oppaissa on itsessään positiivista pedagogiikkaa ja tietoinen läsnäolo voi olla tie kohti hyvinvointia ja kukoistusta. Ajankohtaisuus tutkimuksessa näyttäytyy lisääntyvänä kiinnostuksena positiivista pedagogiikkaa ja tietoista läsnäoloa kohtaan sekä koulujen että tutkimuksen kentällä. Nyky-yhteiskunnan tavoite kohti laajempaa hyvinvointia tuo myös ajankohtaisuutta, ja keinoja pahoinvoinnin vähentämiseksi etsitään yhä enemmän. Tutkimus antaa uutta teoriapohjaa siihen, että tietoista läsnäoloa voisi tuoda laajemmin alakouluun mukaan, tukemaan hyvinvointia yhdessä positiivisen pedagogiikan kanssa sekä sen kautta.