Lapsen temperamentti ja yhteisvanhemmuuden laatu äitien psyykkistä kuormittuneisuutta selittävinä tekijöinä

Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin äitien arvioita lapsensa temperamentista, omasta kuormittuneisuudestaan sekä vanhempien välisestä yhteisvanhemmuuden laadusta suomalaisissa perheissä, joissa esikoislapsi oli noin 1,5-vuotias. Erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat lapsen temperamentin, äidin k...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Nousimaa, Milla
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2024
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/99628
Description
Summary:Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin äitien arvioita lapsensa temperamentista, omasta kuormittuneisuudestaan sekä vanhempien välisestä yhteisvanhemmuuden laadusta suomalaisissa perheissä, joissa esikoislapsi oli noin 1,5-vuotias. Erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat lapsen temperamentin, äidin kokeman psyykkisen kuormittuneisuuden ja yhteisvanhemmuuden laadun yhteydet. Tutkielman aineistona oli CopaGloba -tutkimushankkeen kyselyaineisto, josta lopulliseen analyysiin otettiin 138 1,5-vuotiaan lapsen äitiä. Kyseessä oli määrällinen tutkimus, ja analyysimenetelminä käytettiin keskiarvojen vertailua, järjestyskorrelaatiotarkastelua, faktorianalyysia sekä lineaarista regressioanalyysiä. Tutkimuksen äidit eivät raportoineet lapsillaan korkeaa emotionaalisuutta tai estyneisyyttä, mutta he arvioivat lapsensa aktiivisuuden melko korkeaksi. Äidit eivät keskimäärin kokeneet olevansa psyykkisesti kuormittuneita ja he arvioivat perheensä yhteisvanhemmuuden laadun erittäin korkeaksi. Tutkimuksessa ei löydetty tilastollisesti merkitsevää lineaarista yhteyttä lapsen temperamentin ja yhteisvanhemmuuden laadun tai vanhemman psyykkisen kuormittuneisuuden välillä. Yhteisvanhemmuuden laadun ja äitien kuormittuneisuuden välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys: mitä paremmaksi yhteisvanhemmuuden laatu koettiin, sitä paremmin äidit voivat. Regressioanalyysin tulokset osoittivat, että yhteisvanhemmuuden laadun ulottuvuuksista tyytyväisyys vanhemmuuden työnjakoon oli 1,5-vuotiaan lapsen äidin psyykkisen kuormittuneisuuden kannalta tärkein tekijä vanhempien välisessä vuorovaikutuksessa.