| Yhteenveto: | Liikuntasuositusten saavuttavien nuorten osuus vähenee iän myötä lapsuudesta nuoruuteen (Kokko ym. 2021). Tutkimukset ovat osoittaneet, että nuorten fyysinen aktiivisuus laskee merkittävästi siirryttäessä alakoulusta yläkouluun ja jälleen siirryttäessä toiselle asteelle. (Martin ym. 2023). Tämä tutkimus tarkasteli lukiolaisten käsityksiä heidän liikuntatottumuksistaan lukioaikana. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten lukiolaiset kuvaavat omia liikuntatottumuksiaan lukioaikana. Tutkimus perustuu laadullisiin haastatteluihin, jotka toteutettiin keväällä 2024 kahdessa Etelä-Suomen ruotsinkielisessä lukiossa. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin laadullisena sisällönanalyysinä.
Sisällönanalyysi tuotti neljä pääteemaa, jotka sisälsivät yhteensä 11 alateemaa. Rutiinit ja jatkuvuus liikuntakäyttäytymisessä nousivat keskeisiksi teemoiksi, joissa osallistujat kuvaavat vaihtelevia kokemuksia näiden tapojen luomisesta ja ylläpitämisestä. Sosiaaliset suhteet nähtiin merkittävinä liikunnan yhteydessä ja vertaisten tuki sekä yhteinen toiminta olivat tärkeitä. Koulun ympäristö kuvattiin pääosin istumapainotteiseksi eikä sillä katsottu olevan merkittävää roolia päivittäisen liikunnan edistämisessä, vaikka liikunnan merkitys korostuu opetuksessa. Fyysisen aktiivisuuden esteiksi tunnistettiin ajanpuute ja epäsuotuisat ympäristötekijät. Liikunta nähtiin tärkeänä osana sekä psyykkistä että fyysistä hyvinvointia ja se kuvattiin keinona hallita stressiä sekä ylläpitää tasapainoa arjessa.
Tämä tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa opettajille, opiskelijahuollolle ja huoltajille lukio-opiskelijoiden liikunta-aktiivisuuden ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Tuloksia voidaan hyödyntää myös jatkotutkimuksissa fyysisen aktiivisuuden ja nuorten terveyden alalla.
The proportion of young people meeting the national physical activity recommendations decreases with age, from childhood to adolescence (Kokko et al., 2021). Studies have shown that adolescents’ physical activity significantly declines when transitioning from primary to secondary school, and again when moving from secondary to upper secondary school (Martin et al. 2023). This study explored upper secondary school students’ perceptions of their exercise habits during their time in upper secondary school, aiming to highlight how they describe their exercise routines during this period. The study is based on qualitative interviews conducted in the spring of 2024 with students from two Swedish-speaking upper secondary schools in southern Finland. The interviews were transcribed and analyzed using qualitative content analysis.
The content analysis resulted in four main themes, encompassing a total of 11 sub-themes.
Routines and continuity in exercise behavior emerged as central themes, with participants describing varying experiences in establishing and maintaining these habits. Social relationships were deemed important in relation to exercise, where social support and group activities played a significant role. The school environment was described as largely sedentary, with a limited role in promoting daily physical activity, despite the importance of exercise being emphasized in education. Barriers to physical activity were identified, including lack of time and unfavorable environmental factors. Exercise was perceived as an important component of both mental and physical well-being and was described as a way to manage stress and maintain balance in daily life.
This study provides valuable insights for teachers, student welfare staff, and guardians to better understand and support upper secondary students’ physical activity and well-being. The findings also serve as a basis for further research on physical activity and youth health.
|
|---|