| Yhteenveto: | Tämä opinnäytetyö käsittelee suomirapin kulttuuriympäristöjä tutkien sitä, millaisia kulttuuriympäristöjä suomalaisesta rap-musiikista kertovissa teksteissä rakentuu, miten niistä puhutaan ja miten ne vaikuttavat toisiinsa – rap ympäristöön ja ympäristö rappiin ja sen toimijoihin.
Opinnäytetyö on ajankohtainen aikakautena, jolloin suomirap on noussut marginaalista yhdeksi Suomen suosituimmista musiikkityyleistä, joka valloittaa uusia ympäristöjä ja yleisöjä. Opinnäytetyön aineisto perustuu seitsemään suomirapista vuosina 2011–2021 julkaistuun kirjaan, joissa puheenvuoron saavat kulttuurin tutkijat, tekijät ja muut toimijat. Aineiston sisältämät haastattelutekstit on analysoitu ja taulukoitu diskurssianalyysin avulla muodostaen tekijöiden ja toimijoiden kulttuurin perehtymisen, kulttuurissa toimimisen ja kulttuurin tuottamisen kautta yleisiä, ympäristöä tai siihen liittyviä toiminnallisuuksia kuvaavia elementtejä, joita on kulttuuriympäristön käsitteen sekä Henri Lefevbren (1994) tilakäsitteen avulla jaettu isommiksi, analysoitaviksi kokonaisuuksiksi.
Tutkimuksen perusteella suomirapin keskeisiä ympäristöjä ovat asuinympäristö, digitaalinen ympäristö, oppimisen ympäristö sekä tuottamisen ympäristö, joka jakautuu kulttuurituotteiden, tapahtumien ja monialaisten urheilun ja kilpailun ympäristöiksi. Olennaista kaikissa ympäristöissä on ollut toiminta, jonka kautta ympäristöä ja sen tiloja tuotetaan, muokataan, esitetään ja eletään, olipa kyse festivaalista, työpajasta tai mediasta. Ympäristöt voivat olla myös päällekkäisiä, vaihdella tilan käyttäjien positioiden ja tilan käyttötarkoituksien mukaan, sekä tarjota kasvumahdollisuuksia niin kulttuurille, sen tekijöille kuin ympäristölle itselleen – aina pienistä häistä lähiöunelmiin ja niiden yli.
|
|---|