| Summary: | Uusien opettajien taitojen työkalupakki on heidän valmistumishetkellään hyvin rajallinen ja heidän oletetaankin omaksuvan suuren määrän olennaista opetustyöhön liittyvää tietoa. Tätä tietoa ei kuitenkaan ole saatavilla heidän saamassaan koulutuksessa, vaan sitä on hankittava muilla keinoilla. On siis opetusalan tulevaisuutta ajatellen merkityksellistä tutkia töiden taitojen hankkimista muilla keinoilla. Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee suomalaisten englannin aineenopettajaopiskelijoiden näkemyksiä opetuksellisista sosiaalisen median alustoista. Tutkimus pyrkii ymmärtämään, miten opiskelijat näkevät sosiaalisen median ympäristönä, kuinka hyödyllisiä opetukselliset sosiaalisen median alustat ovat heille ja miksi näitä alustoja seurataan.
Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselylomakkeella, joka lähetettiin sähköpostitse englannin aineenopettajaopiskelijoille. Kysely pitää sisällään kysymyksiä, jotka on suunniteltu tuottamaan niin määrällisiä, kuin laadullisia tuloksia. Kysymykset koskevat näkemyksiä sosiaalisesta mediasta ympäristönä, opetuksellisten sosiaalisen median alustojen hyödyllisyyttä sekä syitä alustojen seuraamiselle. Kyselyn luonteeltaan laadulliset tulokset analysoidaan temaattista analyysiä hyödyntäen.
Tutkimus ja sen analyysi osoittavat, että tutkimukseen osallistuneilla opiskelijoilla on ristiriitaisia näkemyksiä sosiaalisesta mediasta, ja he tunnistavat sen positiiviset sekä negatiiviset puolet. Vastaajat arvostavat sosiaalisen median mahdollisuuksia yhteisön rakentamiseen ja tiedon jakamiseen, mutta ovat tietoisia myös vääristä tiedoista ja muista kielteisistä vaikutuksista. Opiskelijat pitävät opetuksellisia alustoja arvokkaina ja ennen kaikkea hyödyllisinä. Opiskelijat seuraavat opetuksellisia alustoja useista syistä, joista tärkeimpiä ovat tuki, inspiraatio ja huumori.
Tulosten perusteella sosiaalisen median merkitystä tulisi korostaa tulevien opettajien opinpolulla. Täten sosiaalisen median alustojen mahdollisuudet tukea ammatillista kehitystä, edistää yhteisöllisyyttä ja innostaa tulevia opettajia saadaan valjastettua hyötykäyttöön. Tuloksia ei voida yleistää pienen otannan vuoksi (n=9), mutta aihealue kaipaa kipeästi lisätutkimusta. Lisätutkimuksen avulla voitaisiin selvittää laajemmalla skaalalla tutkittua ilmiötä, eli sen yleistettävyyttä koko Suomen opetusalan laitoksilla.
|
|---|