Enhancing Software Development Processes Through Value Stream Mapping – A Case Study

Tässä Pro gradu -tutkielmassa selvitetään, miten Value Stream Mappingia (VSM) voidaan käyttää työkaluna, jolla tunnistetaan turhaa työtä, pullonkauloja ja tehottomuutta ohjelmistokehitysprosesseissa. VSM kehitettiin ensin teollisuusympäristöön. Sitä on myöhemmin muokattu ja sovellettu useille uusill...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Mäkinen, Saku
Other Authors: Faculty of Information Technology, Informaatioteknologian tiedekunta, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:eng
Published: 2024
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/98992
Description
Summary:Tässä Pro gradu -tutkielmassa selvitetään, miten Value Stream Mappingia (VSM) voidaan käyttää työkaluna, jolla tunnistetaan turhaa työtä, pullonkauloja ja tehottomuutta ohjelmistokehitysprosesseissa. VSM kehitettiin ensin teollisuusympäristöön. Sitä on myöhemmin muokattu ja sovellettu useille uusille toimialoille, kuten ohjelmistokehityksen prosessien tehostamiseen ja visualisoimiseen. VSM:n kasvavasta suosiosta huolimatta sen käyttäminen ohjelmistokehityksessä on haastavaa ohjelmistoprosessien abstraktien rakenteiden vuoksi. Tässä tutkimuksessa käytetään laadullista tapaustutkimusmetodologiaa. Tutkimusaineiston keräämiseen käytettiin VSM-työpajoja, joihin osallistui yhteensä kolme ohjelmistokehitystiimiä globaalista tietoliikenneyrityksestä. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää VSM:n soveltuvuus ohjelmistokehitykseen ja VSM:n vaikutus prosessien tehokkuuteen. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään luoko VSM lisäarvoa suhteessa sen implementointiin käytettäviin resursseihin. Tutkimustulokset osoittavat, että VSM on toimiva työkalu olemassa olevien prosessien kartoittamiseen, tehottomuuden havaitsemiseen ja tiimien välisen yhteistyön edistämiseen. Keskeisimmät tutkimustulokset osoittavat, että esisuunnittelun puute, eri toimintojen väliset riippuvuudet ja resurssirajoitteet johtavat usein pullonkauloihin tiimien prosesseissa. Tutkimuksessa havaittuja mahdollisia suosituksia ovat automatisoidun teknologian käyttäminen tuottavuuden ja viestinnän parantamiseksi, mukaan lukien tärkeiden sidosryhmien aktivoiminen prosessin varhaisessa vaiheessa, sekä kehitystyön ja testauksen välisten palautesilmukoiden vahvistaminen. Tämä tutkimus parantaa ymmärrystä VSM:n sovellettavuudesta ohjelmistokehityksessä ja tarjoaa käytännön neuvoja yrityksille, jotka pyrkivät parantamaan tuottavuutta ja virtaviivaistamaan prosessivirtojaan. Tutkimuksen johtopäätöksenä on, että vaikka VSM voi tehostaa yrityksen ohjelmistokehitysprosesseja, sen menestys riippuu vahvasti myös siitä, otetaanko käyttöön strategioita, jotka huomioivat ihmisten ja organisaation dynamiikan.