| Summary: | Kääntämisen tärkeyttä ei voi vähätellä: nykymaailman kasvavassa ja globaalissa ympäristössä on elintärkeää, että maapallon lukuisten kielten muodostamien muurien yli ja ympäri päästään. Aku Ankka on löytänyt melkoista suosiota Suomessa, ja monia tutkimuksia Ankka-tarinoista sekä Disneyn muista sarjakuvista on jo tehty. Tästä huolimatta Suomessa suosittu Don Rosa on jäänyt suuresti ilman huomiota käännöstieteiden alalla. Tässä tutkimuksessa minä pyrin täyttämään tämän tieteellisen aukon. Pääpaino on verbaalisessa huumorissa ja sen käännöksissä: mitä kääntämistekniikoita on hyödynnetty ja mitkä kohdat Rosan sarjakuvatarinoissa jäävät ilman suoraa käännöstä?
Tutkimuksen kohteena ovat seitsemän Rosan Aku-Ankka tarinaa niiden englannin- ja suomenkielisinä versioina. Kyseiset tarinat valittiin Rosan suosion ja aikaisemmin mainitun tutkimusvajeen vuoksi. Kävin tarinat läpi huumoria sisältävää dialogia etsien ja sitten luokittelin ne kääntämistekniikoiden mukaan.
Analyysin tulokset osoittavat, että Aku Ankan käännökset suosivat käännösstrategioiden joukosta kotouttamista ja sen alahaaroja: sarjakuvien kieli siis mukautetaan suomeen niin läpikotaisesti kun on mahdollista, jopa englanninkielisten tarinoiden alkuperäisen materiaalin kustannuksella. Vanhan huumorin korvaaminen uusilla suomen kulttuurikohtaisilla vastineilla on helposti suosituin kääntämistekniikka, ja se muodostaakin puolet aineistosta aivan yksinään. Tämän lisäksi myös suorat käännökset ovat yllättävän yleisiä, vaikkakin joissakin tapauksissa vaikutti siltä, että niitä voitaisiin teettää vielä enemmänkin, ja että suomenkieliset kääntäjät päättivät luoda epäsuoria käännöksiä tuntemattomista syistä.
|
|---|