| Yhteenveto: | Kosteikot ovat yksi tärkeimmistä ekosysteemeistä ja pienestä kokonaispinta-alasta huolimatta ne toimivat elinympäristönä monille kasvi- ja eläinlajeille. Maailmanlaajuisesti kosteikkoja on hyödynnetty kestämättömästi ja niiden tuhoutuminen ja rappeutuminen ovat kiihtyneet, joka on suoraan yhteydessä linnuston monimuotoisuuden vähenemiseen ja uhkaa erityisesti vesilinnustoa. Kosteikkojen ennallistamiseen investoidaan tällä hetkellä huomattavia varoja biologisen monimuotoisuuden vähenemisen estämiseksi. Ympäristöongelmien hallintaan tarjottu budjetti on usein kuitenkin liian pieni suhteutettuna ongelmien suuruuteen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millä hoitotoimenpiteellä tai hoitotoimenpiteiden yhdistelmällä voidaan maksimoida kosteikkojen linnuston runsaus kustannustehokkaasti. Tutkimus pohjautui Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoimaan aineistoon, joka käsitteli 18 Natura 2000-verkoston lintuvesialuetta, joista 15:sta oli toteutettu erilaisia kosteikkojen umpeenkasvua estäviä hoitotoimenpiteitä. Toimenpiteiden tehon arvioimiseksi levähtävä linnusto laskettiin ennen ja jälkeen hoitojaksoja. Lintulajien hoitotoimikohtaiset esiintymis- ja runsausvasteet selvitettiin Hierarchical Modelling of Species Communities-analyysillä (HMSC). Tämän jälkeen HMSC-malleja käytettiin hoitotoimien optimointiin IBM ILOG CPLEX Optimization Studio-ohjelmistolla linnuston runsauden kasvattamiseksi. Tulokset osoittivat laidunnuksen olevan tehokkain hoitotoimi linnuston lajitasoisen esiintyvyyden sekä runsauden kasvattamiseksi. Optimointi osoitti puolestaan, että alhaisemmilla budjeteilla kustannustehokkain hoitotapa olisi yhdistää laidunnus äestyksen kanssa. Käytettävissä olevien varojen kasvaessa tulisi hoitotoimien monipuolistua, jotta myös vaikutukseltaan heikompien hoitotoimien edut saataisiin hyödynnettyä.
|
|---|