| Yhteenveto: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata opettajien käsityksiä koulun inklusiivisen toimintakulttuurin kehittämisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Käsitteenä inkluusio on hyvin moniulotteinen, mikä luo myös inklusiivisen koulutuksen ja opetuksen käsitteiden määrittelyyn omat haasteensa. Tämä on johtanut siihen, etteivät koulutuspoliittiset linjaukset ja käytännön toimet tahdo kohdata. Kansainvälisten ja suomalaisten tutkimusten mukaan inkluusiota tarkastellaan edelleen koulukonteksteissa erityisopetuksen näkökulmaan keskittyen, vaikka inkluusiota tulisi tarkastella koko kouluyhteisön kehittämisen näkökulmasta.
Tässä tutkimuksessa lähestymistapana käytettiin fenomenografista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla viideltä alakoulun opettajalta Pohjois-Savon alueelta, osa opettajista työskenteli yhtenäiskoulussa. Haastatteluaineisto analysoitiin fenomenografisesti ryhmitellen merkitysyksikköjä ala- ja yläkategorioihin. Kolmen yläkategorian pohjalta on rakennettu horisontaalinen kuvauskategoriajärjestelmä.
Opettajien käsityksistä muodostuivat seuraavat kuvauskategoriat: koulun
inklusiivisen toimintakulttuurin kehittäminen koulutusjärjestelmän tehtävänä,
pedagogisen yhteisön näkökulma koulun kehittämiseen ja oppilaiden osallisuuden tukemisen näkökulma opetustyössä. Kuvauskategoriat muodostivat tutkimuksen päätulokset.
Tutkimus toi esille, että oppilaiden moninaisuuteen ja tuen tarpeisiin pyritään vastaamaan käytännönläheisesti opetussuunnitelmaa ja tuen kolmiportaisuutta soveltaen. Inklusiivisen koulun toimintakulttuurin kehittämiseen vaikuttavat opettajien käsityksien mukaan arvot, asenteet, resurssit ja sitoutuminen
muutostyöhön. Osallisuuden tukemisen nähtiin olevan opetustyön keskiössä.
|
|---|