| Summary: | TIIVISTELMÄ
Harjuoja, E. 2024. Suomalaisten e-urheiluorganisaatioiden haasteet ja kehityskohteet. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma, 82 s, 3 liitettä.
Tämän opinnäytteen tarkoituksena oli perehtyä suomalaisten e-urheilu organisaatioiden haasteisiin, joita organisaatiot kohtaavat, sekä kehityskohteisiin, jotka itse seurat näkevät tarpeellisina toiminnan kehittämiseksi yhä ammattimaisempaan suuntaan. Haastattelin neljää (4) suomalaisten e-urheiluorganisaatioiden johtoportaassa toimivaa henkilöä ja kolmea (3) valmentajaa. Kaikki seitsemän haastattelua noudattivat puolistrukturoidun ja teemahaastattelun menetelmiä ja haastattelut toteutettiin Zoom-ohjelmalla etänä. Analyysimenetelmäksi valitsin laadullisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin. Haastatteluaineistoa kertyi 128 sivua fontilla 11 ja 1,15 rivivälillä. Sisällönanalyysin tuloksena muodostui 36 alaluokkaa, 4 yläluokkaa ja yksi pääluokka. Neljä alaluokkaa olivat taloudelliset haasteet ja kehityskohteet (n = 104), organisaation sisäiset haasteet ja kehityskohteet (n = 144), rakenteelliset haasteet ja kehityskohteet (n = 128) ja pelaajia ja valmentajia koskevat haasteet ja kehityskohteet (n = 103). Kaikki alaluokat yhdistyivät johonkin neljästä yläluokasta.
Talouden merkitys ja sen aiheuttamat haasteet korostuivat suomalaisten e-urheiluorganisaatioiden arjessa. E-urheilun kaupallistaminen tuottaa vaikeuksia Suomen kokoisessa markkinassa. Resursseista on pulaa ja toiminnan rahoittaminen on haasteellista, mikä heijastui lähes kaikkeen organisaation toimintaan. Organisaation sisäisten prosessien kehittämiseksi tarvittaisiin osaavia työntekijöitä, mutta alaa ymmärtäviä ammattilaisia oli hyvin vähän ja palkkauksessa oli vaikeaa kilpailla muiden alojen kanssa. Yhteistyökumppanit muodostivat organisaatioiden suurimman tulonlähteen ja heistä haluttiin pitää hyvää huolta. Suurimpia organisaation sisäisen toiminnan haasteita olivat työntekijöiden hankinta ja kommunikaatio, jossa nähtiin runsaasti parannettavaa. Organisaatioiden tavoitteina oli voitollisuus, toiminnan kasvattaminen ja e-urheilun kehittäminen Suomessa kokonaisvaltaisesti. Organisaatiot kohtasivat myös rakenteellisia ongelmia, joista merkittävimpiä olivat toimivien kattojärjestöjen puute, alaa eteenpäin vievien osaajien pula ja e-urheilun aseman vakiintumattomuus yhteiskunnassa ja valtion konttoreissa. Pelaajia ja valmentajia koskevista haasteista vahvasti esille nousi yleisen hyvinvoinnin optimointi, osaavien valmentajien puute ja harjoittelun kehittäminen. Suomalaiset e-urheiluorganisaatiot kohtasivat siis moninaisia haasteita ja kehityskohteita toimintansa eri osa-alueilla. Haastateltavat uskoivat kuitenkin haasteiden helpottavan ajan kanssa, kun toimivia ja taloudellisesti kannattavia rakenteita saadaan luotua e-urheilun ympärille ja alaa ymmärtävät ammattilaiset lisääntyvät koko e-urheilu ekosysteemin eri osa-alueilla.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää e-urheiluorganisaatioissa ja koko e-urheiluekosysteemissä yleisesti. E-urheiluorganisaatioiden haasteet ja kehityskohteet eivät myöskään ole täysin irrallisia muista urheiluorganisaatioista, vaan tuloksia voidaan käyttää hyväksi myös perinteisten urheiluseurojen toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä.
Asiasanat: e-urheilu, kilpapelaaminen, organisaatio
ABSTRACT
Harjuoja, E. 2024. The challenges and development targets of Finnish esports organizations. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 82 pp. 3 appendices.
The purpose of this thesis was to examine the challenges faced by Finnish esports organizations, as well as areas for improvement identified by the organizations themselves to develop their operations in a more professional direction. I interviewed four (4) individuals in leadership positions within Finnish e-sports organizations and three (3) coaches. All seven interviews followed semi-structured and thematic interview methods and were conducted remotely via the Zoom platform. For analysis, I chose qualitative, data-driven content analysis. The interview material amounted to 128 pages with font size 11 and 1.15 line spacing. The content analysis resulted in 36 subcategories, 4 categories, and one main category. The four subcategories were economic challenges and areas for improvement (n = 104), internal organizational challenges and areas for improvement (n = 144), structural challenges and areas for improvement (n = 128), and challenges and areas for improvement concerning players and coaches (n = 103). All subcategories were linked to one of the four main categories.
The significance of economics and the challenges it brings were highlighted in the daily operations of Finnish e-sports organizations. Commercializing e-sports poses difficulties in Finland's relatively small market. There is a scarcity of resources, making funding operations challenging, which is reflected in nearly all aspects of organizational activities. To enhance internal processes, skilled employees are needed, but there is a shortage of professionals knowledgeable in the field, and competing with other sectors in terms of compensation is challenging. Partnerships constitute the primary source of income for organizations, and maintaining good relationships with them is prioritized. Key challenges in internal organizational operations included recruiting employees and communication, both of which were identified as areas needing improvement. The organizations aimed for profitability, expansion, and overall development of e-sports in Finland. Structural issues were also encountered, such as the lack of effective umbrella organizations, shortage of skilled professionals driving the industry forward, and the unsettled status of e-sports in society and governmental institutions. Concerning players and coaches, optimizing general well-being, addressing the shortage of skilled coaches, and improving training were prominent challenges. Thus, Finnish e-sports organizations faced various challenges and areas for improvement across different aspects of their operations. However, interviewees believed that over time, as functional and financially viable structures are established around e-sports and professionals knowledgeable in the field increase across different sectors of the e-sports ecosystem, these challenges will gradually ease.
The results of this study can be used in e-sports organizations and throughout the e-sports ecosystem in general. The challenges and areas for development faced by e-sports organizations are not entirely separate from those encountered by traditional sports organizations, and the findings can also be applied to the planning and development of activities in traditional sports clubs.
Key words: esports, competitive gaming, organization
|
|---|