| Summary: | Tässä tutkimuksessa tutkitaan luokanopettajien käsityksiä historian arvioinnista. Tutkimuskysymys on: Millaisia käsityksiä luokanopettajilla on historian arvioinnista? Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella näiden käsityksien välisiä yhteyksiä, eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostettiin avaamaan arvioinnin periaatteita sekä historian oppiaineen keskeisiä piirteitä. Aineistonkeruuta, sen analyysia ja tulosten esittämistä ohjasi fenomenografinen lähestymistapa. Tutkimusaineisto koostui kuuden luokanopettajan teemahaastatteluista. Haastattelu- aineiston analyysissä syntyi viisi kuvauskategoriaa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat luokanopettajilla olleen lukuisia historian arviointiin liittyviä käsityksiä. Yhteistä niille oli arvioinnin kohdistaminen erityisesti muistinvaraiseen sisältötietoon. Opettajat käsittivät historian arvioinnin kiinnittyvän väistämättä oppilaan yleisiin luku- ja kirjoitustaitoihin. Heidän käsityksissään historian arviointi näyttäytyi eri tavoin haasteellisena. Arviointikäsityksistä voidaan löytää viittauksia myös historian taitotavoitteisiin sisältyvään historian ilmiöiden ymmärtämiseen. Oppilaat osoittivat historian osaamistaan kokeissa, esitelmissä, projekteissa, tuntityöskentelyssä ja kotitehtävissä.
Vaikka opettajien käsityksissä korostuivat arvioinnin summatiivisuus, käsittivät he arvioinnin tehtäväksi myös oppimisen ohjaamisen. Käsityksissä painottui historian sisällöt historiallisen ajattelun kehittämisen sijaan. Oppilaiden tutustuttaminen historiatiedon alkuperään ja tulkinnallisuuteen näyttää jääneen lähdetyöskentelyn puuttuessa opetuksessa piiloon. Se merkitsi historiallisen tiedon hankkimiseen ja käyttämiseen liittyvien tavoitteiden sivuuttamista arvioinnissa.
|
|---|