| Yhteenveto: | Venäjän ja Ukrainan välinen historiaa kantautuu pitkälle, mutta tuoreimmaksi konfliktiksi voidaan katsoa Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022. Ukrainan sota on luonut haasteita kansainväliselle yhteisölle sekä muodostanut laajan globaalin uhkan. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella YK:n turvallisuusneuvoston legitiimiyttä, valtaa sekä sen pysyvien jäsenten välisiä suhteita Ukrainan sodan kontekstissa.
Ajallisesti tutkielma sijoittuu turvallisuusneuvoston kokoukseen syyskuussa 2022, jossa äänestetään Yhdysvaltojen ja Albanian ehdotuksesta. Ehdotuksessa on kyse Venäjän laittomista kansanäänestyksistä ja
Ukrainan alueiden liittämisestä osaksi Venäjää. Kokouksessa Venäjä käyttää veto-oikeuttaan äänestääkseen ehdotusta vastaan.
Tutkielman aineistona toimii YK:n turvallisuusneuvoston virallinen kokousasiakirja Ukrainan rauhaa ja
turvallisuutta koskevasta keskustelusta 30.9.2022. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytetään Norman Faircloughin kriittistä diskurssianalyysia. Kriittisen diskurssianalyysin sekä aineiston avulla muodostuneet diskurssit on jaettu neljään osaan, joita ovat legitimiteetti-, turvallisuus-,
vastakkainasettelun- ja emotionaalisuuden -diskurssi.
Analyysin pohjalta voidaan todeta, että YK:n turvallisuusneuvoston legitiimiyttä heikentää Ukrainan sodan kaltainen tilanne. Neuvosto ei toimi tehokkaasti, sillä Venäjä pystyy toimimaan omien sääntöjen varassa. Yhdysvaltojen, Iso-Britannian, Ranskan ja Venäjän väliset suhteet ovat kärjistyneet, kun taas Kiina pyrkii Ukrainan sodan kontekstissa neutraaliin kantaan.
|
|---|