Sense of belonging in Finnish foreign-born population and its relation to psychological distress

Ulkomailla syntyneen väestön osuus on viimeisten vuosikymmenten aikana kasvanut nopeasti sekä Suomessa, että maailmanlaajuisesti, ja tämän kehityksen oletetaan jatkuvan. Tämä on johtanut ulkomailla syntyneen väestön hyvinvointia ja kotoutumista koskevaan tutkimukseen monilla eri tieteenaloilla. Aiem...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Tiitta, Veikko
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Psykologian laitos, Department of Psychology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:eng
Julkaistu: 2024
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96663
_version_ 1828193035454775296
author Tiitta, Veikko
author2 Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta Faculty of Education and Psychology Psykologian laitos Department of Psychology Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_facet Tiitta, Veikko Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta Faculty of Education and Psychology Psykologian laitos Department of Psychology Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä Tiitta, Veikko Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta Faculty of Education and Psychology Psykologian laitos Department of Psychology Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_sort Tiitta, Veikko
datasource_str_mv jyx
description Ulkomailla syntyneen väestön osuus on viimeisten vuosikymmenten aikana kasvanut nopeasti sekä Suomessa, että maailmanlaajuisesti, ja tämän kehityksen oletetaan jatkuvan. Tämä on johtanut ulkomailla syntyneen väestön hyvinvointia ja kotoutumista koskevaan tutkimukseen monilla eri tieteenaloilla. Aiemmissa tutkimuksissa kuulumisen kokemuksen on löydetty olevan yhteydessä parempaan terveydentilaan. Lisäksi sitä on käytetty kotoutumisen indikaattorina, jolloin sitä on usein lähestytty kansallisen ulottuvuuden kautta tai soveltamalla J.W. Berryn neljää akkulturaatioprofiilia. Tämä lähestymistapa sekä käsitteellisen yhteneväisyyden yleinen puute, ovat nostaneet esille tarpeen monipuolisemmalle ja yhteneväisemmälle kuulumisen konseptualisaatiolle. Tässä tutkimuksessa pyrin tutkimaan kuulumisen kokemusta Suomen ulkomailla syntyneessä väestössä laajennetun kuulumisen käsityksen kehyksestä: miten se koetaan, mitkä tekijät siihen vaikuttavat ja mitä vaikutuksia sillä on psykologiseen kuormittuneisuuteen. Tutkimuksessa analysoitiin satunnaistetulla otannalla poimittua 6903 20–49 vuotiaan ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen henkilön otosta. Otos on peräisin THL:n MoniSuomi -tutkimuksesta, joka on kattava poikkileikkaustutkimus Suomen ulkomaalaissyntyisen väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palvelujen käytöstä. Kahdeksan kuulumista mittaavan kysymyksen pohjalta muodostettiin kuulumisen kokemus -muuttuja, joka jakoi tutkimukseen osallistuneet viiteen luokkaan sen mukaan, miten heidän kuulumisen kokemuksensa sisälsi paikallisuutta. Ryhmät olivat: 1) Paikallinen 2) Ei-paikallinen 3) Integroitu 4) Muu ja 5) Vain vähän tai ei lainkaan kuulumisen kokemusta. Psyykkinen kuormittuneisuus oli tutkimuksessa kaksiluokkainen muuttuja, jota mitattiin MHI-5 -patteristolla. Kymmenen taustamuuttujaa sisällytettiin tutkimukseen: biologinen sukupuoli, ikä, lähtömaa, koulutustaso, sosioekonominen asema, maahanmuuttosyy, Suomessa asutut vuodet, Suomeen muuttoikä, asuinalue ja siviilisääty. Yhteyttä taustamuuttujien ja kuulumisen kokemuksen välillä tutkittiin kontingenssitaulukkolla, Waldin Khii-neliö-testillä ja 95% luottamusvälien vertailulla. Kuulumisen kokemuksen ja psyykkisen kuormittuneisuuden välillä olevaa yhteyttä tutkittiin neliaskelisella hierarkkisella logistisella regressioanalyysillä, jossa selitettävänä muuttujana oli psyykkinen kuormittuneisuus ja taustamuuttujien vaikutus kontrolloitu askeleittain. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että integroituun ryhmään kuului yli puolet kaikista vastaajista ja se oli yleisin ryhmä. Paikallinen ja Ei-paikallinen -ryhmät olivat toiseksi yleisimmät ryhmät ja samankaltaisia koon suhteen. Muu ja Vain vähän tai ei lainkaan -ryhmät olivat harvinaisimmat ryhmät ja samankaltaisia kooltaan. Iän, lähtömaan, maahanmuuttosyyn, Suomessa asuttujen vuosien, saapumisiän, koulutustason ja siviilisäädyn osalta yhteys kuulumisen kokemukseen oli merkitsevä. Kuulumisen kokemus selitti psykologista kuormittuneisuutta analyysin jokaisella askeleella, ja kuulumisen ryhmät erosivat toisistaan psyykkisen kuormittuneisuuden osalta. Integroitu ja Paikallinen -ryhmillä oli vähiten psyykkistä kuormittuneisuutta, Muu ja Vain vähän tai ei lainkaan -ryhmillä huomattavasti enemmän ja Vain vähän tai ei lainkaan -ryhmällä eniten. Koska nämä tulokset vaihtelivat sen suhteen, miten ne peilaantuivat aiempaan tutkimukseen, korostavat ne kuulumisen moniulotteista ja kompleksista luonnetta sekä Suomen ulkomailla syntyneen väestön heterogeenisyyttä. Tulokset viittaavat myös siihen, että joillakin Suomen ulkomailla syntyneen väestön osajoukoilla on kohonnut riski vieraantua ja että paikallinen kuuluminen on keskeisessä asemassa, kun tarkastellemme kuulumisen kokemuksen vaikutuksia mielenterveydelle. Kysymyksien “Miten” ja “Miksi” tulisi olla aina kriittisen tarkastelun kohteena, kun kuulumisen kokemusta tutkitaan, varsinkin jos kyseessä on epätasa-arvoisessa asemassa olevia ihmisryhmiä. Ymmärtääksemme ja edistääksemme niitä kuulumisen paikallisia aspekteja, jotka ovat osoittautuneet ratkaisevan tärkeiksi psyykkisen hyvinvoinnin kannalta, meidän on laajennettava käsitystämme kuulumisesta. Tämä edellyttää paikallisen kuulumisen ulottuvuuksien tutkimista ja käsittelemistä siellä, missä ne koetaan: paikallistasolla ja tiiviissä yhteistyössä asianomaisten paikallisten ihmisten kanssa. The proportion of the foreign-born population both in Finland and worldwide has grown rapidly in the last decades and this trend is only expected to continue. This has prompted research on the well-being and integration of migrant populations across many disciplines. In previous research, belonging has both been found to be linked to better health outcomes and used as an indicator of integration, but this has often been approached through a national dimension and an application of J.W. Berry’s four acculturation profiles. This approach, and a general lack of conceptual congruence, have drawn attention to the need for a more diverse and unified approach to belonging. This research aims to investigate sense of belonging among the Finnish foreign-born population through an expanded perspective: how it is experienced, what factors affect it and what implications it holds for psychological distress. In the analysis, a stratified sample of 6903 Finnish foreign-born persons with foreign backgrounds aged 20 to 74 was examined. The data was from THL’s MoniSuomi -survey, which is a comprehensive cross-sectional population study on health, well-being, and service use among the Finnish foreign-born population. Eight questions concerning belonging were utilized to form a sense of belonging variable that divided the participants into five groups depending on how their sense of belonging related to locality: 1) Local 2) Non-local 3) Integrated 4) Other and 5) Little or no sense of belonging. Psychological distress was used as a dichotomous variable and measured with MHI-5. Ten background factors were included in this study: gender, age, country of origin, education level, socioeconomic status, reason for migration, years spent living in Finland, age of arrival, area of residence and marital status. The connection between the background factors and sense of belonging was studied with a contingency table, a Wald Chi-Squared test and comparison of 95% confidence intervals. The connection between sense of belonging and psychological distress was examined with a 4-stepped hierarchical logistic regression analysis, where the dependent variable was psychological distress and the background factors were added gradually and controlled for. The results showed that the integrated group was the most common, containing over half of the participants. The local and non-local groups were similar in size and the second most common. The “other” and the “little to no” groups were the smallest groups and similar in size. For age, country of origin, reason for migration, years spent living in Finland, age of arrival, level of education and marital status, the connection to sense of belonging was significant. Sense of belonging predicted psychological distress at each of the analysis steps and the groups differed in terms of psychological distress. The local and integrated groups exhibited the least amount of psychological distress, the non-local and the “other” group significantly more, and the “little or no” group the most. As the results varied in how they related to previous research, these findings emphasize the multidimensional and complex nature of belonging and the heterogeneity of the Finnish foreign-born population. They also suggest that some Finnish foreign-born sub-populations are at higher risk of alienation and that belonging locally is a key aspect when addressing the possible effects belonging has for mental health. Questions of “How” and “Why” should be critically reflected upon whenever studying belonging and especially those in disadvantaged positions. To understand and nurture the local aspects of belonging that have been proven crucial for mental well-being, we need to broaden our conceptualization of belonging. This involves targeting local dimensions at the local level and in close cooperation with the people affected.
first_indexed 2024-08-19T20:00:54Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Castaneda, Anu", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Wikgren, Jan", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Tiitta, Veikko", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2024-08-19T09:08:57Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2024-08-19T09:08:57Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2024", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96663", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Ulkomailla syntyneen v\u00e4est\u00f6n osuus on viimeisten vuosikymmenten aikana kasvanut nopeasti sek\u00e4 Suomessa, ett\u00e4 maailmanlaajuisesti, ja t\u00e4m\u00e4n kehityksen oletetaan jatkuvan. T\u00e4m\u00e4 on johtanut ulkomailla syntyneen v\u00e4est\u00f6n hyvinvointia ja kotoutumista koskevaan tutkimukseen monilla eri tieteenaloilla. Aiemmissa tutkimuksissa kuulumisen kokemuksen on l\u00f6ydetty olevan yhteydess\u00e4 parempaan terveydentilaan. Lis\u00e4ksi sit\u00e4 on k\u00e4ytetty kotoutumisen indikaattorina, jolloin sit\u00e4 on usein l\u00e4hestytty kansallisen ulottuvuuden kautta tai soveltamalla J.W. Berryn nelj\u00e4\u00e4 akkulturaatioprofiilia. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistapa sek\u00e4 k\u00e4sitteellisen yhtenev\u00e4isyyden yleinen puute, ovat nostaneet esille tarpeen monipuolisemmalle ja yhtenev\u00e4isemm\u00e4lle kuulumisen konseptualisaatiolle. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa pyrin tutkimaan kuulumisen kokemusta Suomen ulkomailla syntyneess\u00e4 v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 laajennetun kuulumisen k\u00e4sityksen kehyksest\u00e4: miten se koetaan, mitk\u00e4 tekij\u00e4t siihen vaikuttavat ja mit\u00e4 vaikutuksia sill\u00e4 on psykologiseen kuormittuneisuuteen.\nTutkimuksessa analysoitiin satunnaistetulla otannalla poimittua 6903 20\u201349 vuotiaan ulkomailla syntyneen ulkomaalaistaustaisen henkil\u00f6n otosta. Otos on per\u00e4isin THL:n MoniSuomi -tutkimuksesta, joka on kattava poikkileikkaustutkimus Suomen ulkomaalaissyntyisen v\u00e4est\u00f6n terveydest\u00e4, hyvinvoinnista ja palvelujen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Kahdeksan kuulumista mittaavan kysymyksen pohjalta muodostettiin kuulumisen kokemus -muuttuja, joka jakoi tutkimukseen osallistuneet viiteen luokkaan sen mukaan, miten heid\u00e4n kuulumisen kokemuksensa sis\u00e4lsi paikallisuutta. Ryhm\u00e4t olivat: 1) Paikallinen 2) Ei-paikallinen 3) Integroitu 4) Muu ja 5) Vain v\u00e4h\u00e4n tai ei lainkaan kuulumisen kokemusta. Psyykkinen kuormittuneisuus oli tutkimuksessa kaksiluokkainen muuttuja, jota mitattiin MHI-5 -patteristolla. Kymmenen taustamuuttujaa sis\u00e4llytettiin tutkimukseen: biologinen sukupuoli, ik\u00e4, l\u00e4ht\u00f6maa, koulutustaso, sosioekonominen asema, maahanmuuttosyy, Suomessa asutut vuodet, Suomeen muuttoik\u00e4, asuinalue ja siviilis\u00e4\u00e4ty. Yhteytt\u00e4 taustamuuttujien ja kuulumisen kokemuksen v\u00e4lill\u00e4 tutkittiin kontingenssitaulukkolla, Waldin Khii-neli\u00f6-testill\u00e4 ja 95% luottamusv\u00e4lien vertailulla. Kuulumisen kokemuksen ja psyykkisen kuormittuneisuuden v\u00e4lill\u00e4 olevaa yhteytt\u00e4 tutkittiin neliaskelisella hierarkkisella logistisella regressioanalyysill\u00e4, jossa selitett\u00e4v\u00e4n\u00e4 muuttujana oli psyykkinen kuormittuneisuus ja taustamuuttujien vaikutus kontrolloitu askeleittain.\nTutkimuksen tulokset osoittivat, ett\u00e4 integroituun ryhm\u00e4\u00e4n kuului yli puolet kaikista vastaajista ja se oli yleisin ryhm\u00e4. Paikallinen ja Ei-paikallinen -ryhm\u00e4t olivat toiseksi yleisimm\u00e4t ryhm\u00e4t ja samankaltaisia koon suhteen. Muu ja Vain v\u00e4h\u00e4n tai ei lainkaan -ryhm\u00e4t olivat harvinaisimmat ryhm\u00e4t ja samankaltaisia kooltaan. I\u00e4n, l\u00e4ht\u00f6maan, maahanmuuttosyyn, Suomessa asuttujen vuosien, saapumisi\u00e4n, koulutustason ja siviilis\u00e4\u00e4dyn osalta yhteys kuulumisen kokemukseen oli merkitsev\u00e4. Kuulumisen kokemus selitti psykologista kuormittuneisuutta analyysin jokaisella askeleella, ja kuulumisen ryhm\u00e4t erosivat toisistaan psyykkisen kuormittuneisuuden osalta. Integroitu ja Paikallinen -ryhmill\u00e4 oli v\u00e4hiten psyykkist\u00e4 kuormittuneisuutta, Muu ja Vain v\u00e4h\u00e4n tai ei lainkaan -ryhmill\u00e4 huomattavasti enemm\u00e4n ja Vain v\u00e4h\u00e4n tai ei lainkaan -ryhm\u00e4ll\u00e4 eniten. \nKoska n\u00e4m\u00e4 tulokset vaihtelivat sen suhteen, miten ne peilaantuivat aiempaan tutkimukseen, korostavat ne kuulumisen moniulotteista ja kompleksista luonnetta sek\u00e4 Suomen ulkomailla syntyneen v\u00e4est\u00f6n heterogeenisyytt\u00e4. Tulokset viittaavat my\u00f6s siihen, ett\u00e4 joillakin Suomen ulkomailla syntyneen v\u00e4est\u00f6n osajoukoilla on kohonnut riski vieraantua ja ett\u00e4 paikallinen kuuluminen on keskeisess\u00e4 asemassa, kun tarkastellemme kuulumisen kokemuksen vaikutuksia mielenterveydelle. Kysymyksien \u201cMiten\u201d ja \u201cMiksi\u201d tulisi olla aina kriittisen tarkastelun kohteena, kun kuulumisen kokemusta tutkitaan, varsinkin jos kyseess\u00e4 on ep\u00e4tasa-arvoisessa asemassa olevia ihmisryhmi\u00e4. Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4ksemme ja edist\u00e4\u00e4ksemme niit\u00e4 kuulumisen paikallisia aspekteja, jotka ovat osoittautuneet ratkaisevan t\u00e4rkeiksi psyykkisen hyvinvoinnin kannalta, meid\u00e4n on laajennettava k\u00e4sityst\u00e4mme kuulumisesta. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 paikallisen kuulumisen ulottuvuuksien tutkimista ja k\u00e4sittelemist\u00e4 siell\u00e4, miss\u00e4 ne koetaan: paikallistasolla ja tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 asianomaisten paikallisten ihmisten kanssa.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "The proportion of the foreign-born population both in Finland and worldwide has grown rapidly in the last decades and this trend is only expected to continue. This has prompted research on the well-being and integration of migrant populations across many disciplines. In previous research, belonging has both been found to be linked to better health outcomes and used as an indicator of integration, but this has often been approached through a national dimension and an application of J.W. Berry\u2019s four acculturation profiles. This approach, and a general lack of conceptual congruence, have drawn attention to the need for a more diverse and unified approach to belonging. This research aims to investigate sense of belonging among the Finnish foreign-born population through an expanded perspective: how it is experienced, what factors affect it and what implications it holds for psychological distress. \nIn the analysis, a stratified sample of 6903 Finnish foreign-born persons with foreign backgrounds aged 20 to 74 was examined. The data was from THL\u2019s MoniSuomi -survey, which is a comprehensive cross-sectional population study on health, well-being, and service use among the Finnish foreign-born population. Eight questions concerning belonging were utilized to form a sense of belonging variable that divided the participants into five groups depending on how their sense of belonging related to locality: 1) Local 2) Non-local 3) Integrated 4) Other and 5) Little or no sense of belonging. Psychological distress was used as a dichotomous variable and measured with MHI-5. Ten background factors were included in this study: gender, age, country of origin, education level, socioeconomic status, reason for migration, years spent living in Finland, age of arrival, area of residence and marital status. The connection between the background factors and sense of belonging was studied with a contingency table, a Wald Chi-Squared test and comparison of 95% confidence intervals. The connection between sense of belonging and psychological distress was examined with a 4-stepped hierarchical logistic regression analysis, where the dependent variable was psychological distress and the background factors were added gradually and controlled for.\nThe results showed that the integrated group was the most common, containing over half of the participants. The local and non-local groups were similar in size and the second most common. The \u201cother\u201d and the \u201clittle to no\u201d groups were the smallest groups and similar in size. For age, country of origin, reason for migration, years spent living in Finland, age of arrival, level of education and marital status, the connection to sense of belonging was significant. Sense of belonging predicted psychological distress at each of the analysis steps and the groups differed in terms of psychological distress. The local and integrated groups exhibited the least amount of psychological distress, the non-local and the \u201cother\u201d group significantly more, and the \u201clittle or no\u201d group the most.\nAs the results varied in how they related to previous research, these findings emphasize the multidimensional and complex nature of belonging and the heterogeneity of the Finnish foreign-born population. They also suggest that some Finnish foreign-born sub-populations are at higher risk of alienation and that belonging locally is a key aspect when addressing the possible effects belonging has for mental health. Questions of \u201cHow\u201d and \u201cWhy\u201d should be critically reflected upon whenever studying belonging and especially those in disadvantaged positions. To understand and nurture the local aspects of belonging that have been proven crucial for mental well-being, we need to broaden our conceptualization of belonging. This involves targeting local dimensions at the local level and in close cooperation with the people affected.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2024-08-19T09:08:57Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2024-08-19T09:08:57Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2024", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "66", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "eng", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "sense of belonging", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "belonging research", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "Finnish foreign-born population", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "psychological distress", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "locality", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Sense of belonging in Finnish foreign-born population and its relation to psychological distress", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202408195556", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Education and Psychology", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Psykologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Department of Psychology", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Psykologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Psychology", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.collaborator", "value": "public", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "collaborator", "schema": "yvv"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "yvv.contractresearch.initiative", "value": "student", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "initiative", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "202", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "v\u00e4est\u00f6tutkimus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "psykologia", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "henkinen hyvinvointi", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "yhteenkuuluvuus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "maahanmuuttajat", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "population research", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "psychology", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "mental well-being", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "togetherness", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "immigrants", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_96663
language eng
last_indexed 2025-03-31T20:00:58Z
main_date 2024-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2024
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/86aa2ac0-643d-4625-852f-60645ad62274\/download","text":"URN:NBN:fi:jyu-202408195556.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2024
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Tiitta, Veikko Sense of belonging in Finnish foreign-born population and its relation to psychological distress sense of belonging belonging research Finnish foreign-born population psychological distress locality Psykologia Psychology 202 väestötutkimus psykologia henkinen hyvinvointi yhteenkuuluvuus maahanmuuttajat population research psychology mental well-being togetherness immigrants
title Sense of belonging in Finnish foreign-born population and its relation to psychological distress
title_full Sense of belonging in Finnish foreign-born population and its relation to psychological distress
title_fullStr Sense of belonging in Finnish foreign-born population and its relation to psychological distress Sense of belonging in Finnish foreign-born population and its relation to psychological distress
title_full_unstemmed Sense of belonging in Finnish foreign-born population and its relation to psychological distress Sense of belonging in Finnish foreign-born population and its relation to psychological distress
title_short Sense of belonging in Finnish foreign-born population and its relation to psychological distress
title_sort sense of belonging in finnish foreign born population and its relation to psychological distress
title_txtP Sense of belonging in Finnish foreign-born population and its relation to psychological distress
topic sense of belonging belonging research Finnish foreign-born population psychological distress locality Psykologia Psychology 202 väestötutkimus psykologia henkinen hyvinvointi yhteenkuuluvuus maahanmuuttajat population research psychology mental well-being togetherness immigrants
topic_facet 202 Finnish foreign-born population Psychology Psykologia belonging research henkinen hyvinvointi immigrants locality maahanmuuttajat mental well-being population research psychological distress psychology psykologia sense of belonging togetherness väestötutkimus yhteenkuuluvuus
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96663 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202408195556
work_keys_str_mv AT tiittaveikko senseofbelonginginfinnishforeignbornpopulationanditsrelationtopsychologicaldistress