| Yhteenveto: | Tämän Pro gradu -tutkimuksen kirjallisessa osassa perehdytään pintaa syvemmälle solujen
metabolomiikkaan sekä fluksomiikkaan. Kirjallisen osan alussa käsitellään solujen toimintaa
perustasolla ja käydään läpi tutkimuksen osalta tärkeimpiä aineenvaihduntareittejä ja niiden
tuottamia aineenvaihduntatuotteita eli metaboliitteja. Tämän jälkeen kirjallinen osa keskittyy
käsittelemään fluksomiikkaa syvemmällä tasolla ja sitä, kuinka isotooppileimaus on isossa
roolissa sen tutkimuksessa. Näiden edellä mainittujen aiheiden lisäksi kirjallisessa osassa
käsitellään nykypäivänä metabolomiikan ja fluksomiikan tutkimuksessa yleisimmin käytettyjä
analyysimenetelmiä, kuten massaspektrometriaa, nestekromatografiaa, ydinmagneettista
resonanssispektroskopiaa sekä kaasukromatografiaa. Kirjallisen osan loppupuolella käsitellään
tutkimuksessa keskeisessä roolissa olevia analyysimenetelmien yhdistelmiä, kuten LC-MS- ja
GC-MS-analytiikkaa.
Kokeellisen osan tarkoituksena oli perehtyä ihmisen sekä hiiren lihassolunäytteiden
soluviljelyyn, näytteiden keräykseen sekä näytteiden analysoitiin UHPLC-QQQ-MS-laitteistoa
hyödyntäen. Tutkimuksessa perehdyttiin syvemmin, kuinka lihassolujen aineenvaihduntareitit
tuottavat tiettyjä kiinnostuksen kohteena olevia aminohappoja sekä kuinka nopeasti ne tuottavat
niitä tietyissä aikapisteissä. Näytteiden analysoinnin osalta tutkimuksessa keskityttiin ensin
optimoimaan UHPLC-MS/MS-menetelmää kuoppatestin sekä aikapistevertailun avulla. Kun
menetelmä oli saatu optimoitua mittauksiin sopivaksi, analysoitiin ihmisen lihassolunäytteistä
aineenvaihduntareittien virtausnopeutta eli fluksomiikkaa. Fluksomiikan tutkimisessa
hyödynnetiin isotooppileimausta, jossa ihmisen lihassolujen annettiin vaikuttaa 13C isotooppileimatun glukoosiliuoksen kanssa eri aikapisteiden verran. Isotooppileimattuja
glukoosiliuoksia valmistettiin kokeellista osaa varten kahta erilaista, joissa niiden pitoisuudet
säädettiin HS (horse serum) - ja FBS (fetal bovine serum) -seerumien avulla 2 ja 20
prosenttisiksi. Eri seerumipitoisten gluukosiliuosten tarkoituksena oli stimuloida ihmisen
lihassolujen aineenvaihduntareittejä ja tarkoituksena oli analysoida, onko isotooppileimatun
glukoosiliuoksen väkevyydellä merkittävää vaikutusta aminohappojen tuotantoon.
|
|---|