Jatkuva tavoitettavuus ja työmotivaatio viestinnän asiantuntijoiden teknologiavälitteisessä työssä

Tämän tutkielman tavoitteena oli kartoittaa, millaisena viestinnän asiantuntijat kokevat työmotivaation ja jatkuvan tavoitettavuuden ja sen hallinnan teknologiavälitteisessä työssä, sekä miten eri tavoin motivoituneet viestinnän asiantuntijat suhtautuvat jatkuvaan tavoitettavuuteen. Tutkielmassa pyr...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Leppänen, Jenni
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2024
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96149
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän tutkielman tavoitteena oli kartoittaa, millaisena viestinnän asiantuntijat kokevat työmotivaation ja jatkuvan tavoitettavuuden ja sen hallinnan teknologiavälitteisessä työssä, sekä miten eri tavoin motivoituneet viestinnän asiantuntijat suhtautuvat jatkuvaan tavoitettavuuteen. Tutkielmassa pyrittiin vastaamaan kolmeen tutkimuskysymykseen: 1) Millaisena viestinnän asiantuntijat kokevat työmotivaation ja jatkuvan tavoitettavuuden teknologiavälitteisessä työssä; 2) Miten eri tavoin motivoituneet viestinnän asiantuntijat suhtautuvat jatkuvaan tavoitettavuuteen; 3) Millä tavoin viestinnän asiantuntijat hallitsevat jatkuvaa tavoitettavuutta. Tutkielman aineisto kerättiin internetpohjaisella kyselyllä, joka koostui kolmesta mittarista ja avoimesta kysymyksestä. Määrällinen aineisto koostui 37 vastauksesta, joka oli 0,01 % perusjoukosta, ja laadullinen aineisto 346 sanasta aineistoa. Tuloksien mukaan viestinnän asiantuntijat olivat korkeasti sisäisesti motivoituneita ja varsin motivoituneita myös ulkoisesti. Jatkuva tavoitettavuus puolestaan koettiin hyväksyttävämpänä silloin, kuin tavoitettavuuden ei oletettu olevan vastavuoroista. Lisäksi jatkuvaa tavoitettavuutta pyrittiin hallitsemaan henkilökohtaisilla strategioilla, ja se nähtiin ulkoisten tekijöiden tuomana, situationaalisena ilmiönä työssä. Viestinnän vastaanottaminen oli kokemuksena selkeästi yleisempi kuin viestintään vastaaminen työaikojen ulkopuolella. Ulkoisesti ja sisäisesti motivoituneiden vastausten suhtautumisella jatkuvaan tavoitettavuuteen ei ollut merkittävää eroa. Tämän tutkielman aineisto oli niin pieni, ettei tuloksista voida vetää merkittäviä johtopäätöksiä. Tämän tutkielman suurimpana kontribuutiona voidaan nähdä olemassa olevien mittareiden kääntäminen ja soveltaminen suomalaiseen työkulttuuriin, sekä jatkuvaan tavoitettavuuteen suhtautumista mittaavan mittarin kehittäminen ja testaaminen.