Muutosjohtamisen kokemukset ja hoitoalan työntekijöiden lähtöaikeet suojaako psykososiaalinen työympäristö huonoksi koetulta johtamiselta

Tässä tutkielmassa selvitettiin, miten erään suomalaisen sairaanhoitopiirin työntekijöiden kokemukset organisaatiomuutoksen toteuttamisen aikaisesta johtamisesta olivat yhteydessä heidän lähtöaikeisiinsa muutoksen lopulla. Lisäksi tutkimme psykososiaalisen työympäristön suojaavaa vaikutusta työntek...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Rosslyn, Viivi, Korolainen, Jussi
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Psykologian laitos, Department of Psychology, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2024
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/96021
Description
Summary:Tässä tutkielmassa selvitettiin, miten erään suomalaisen sairaanhoitopiirin työntekijöiden kokemukset organisaatiomuutoksen toteuttamisen aikaisesta johtamisesta olivat yhteydessä heidän lähtöaikeisiinsa muutoksen lopulla. Lisäksi tutkimme psykososiaalisen työympäristön suojaavaa vaikutusta työntekijöiden lähtöaikeisiin organisaatiosta ja työpaikasta. Tutkimus toteutettiin määrällisenä pitkittäistutkimuksena, jossa tutkimuksen kohteena olevan sairaanhoitopiirin henkilöstöä seurattiin kahden vuoden ajan (2021–2023). Tutkielman hierarkkinen regressioanalyysi osoitti, että työntekijöiden kokemukset organisaatiomuutoksen johtamisesta olivat tilastollisesti yhteydessä lähtöaikeisiin. Tilastollinen merkitsevyys kuitenkin hävisi, kun aiemman mittapisteen lähtöaikeet kontrolloitiin. Aiempien lähtöaikeiden selitysosuuden vuoksi havaitsimme, että lähtöaikeet ovat varsin pysyvä ilmiö ja myöhempiä lähtöaikeita selittävä tekijä. Psykososiaalisen työympäristön eli ryhmän psykologisen turvallisuuden ja organisaation psykososiaalisen turvallisuuden ilmapiirin suojaava vaikutus ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan sekä psykologinen turvallisuus että psykososiaalisen turvallisuuden ilmapiiri itsessään olivat yhteydessä työntekijöiden lähtöaikeisiin: mitä enemmän koettiin turvallisuutta, sitä vähemmän oli lähtöaikeita. Lisäksi havaitsimme, että esihenkilöillä oli enemmän lähtöaikeita verrattuna muihin jälkimmäisellä mittauskerralla, kun psykososiaalisen turvallisuuden taso kontrolloitiin. Tutkielman ja teoreettisen viitekehyksen perusteella voidaan todeta, että työntekijöiden lähtö aikeiden vähentämiseksi organisaatiomuutoksen johtamisessa on huomioitava työn voimavarojen edistäminen ja työn vaatimusten vähentäminen. Työn voimavarojen edistämisessä on olennaista johdon ja esihenkilöiden osoittama tuki, kun taas työn vaatimusten vähentämisessä keskeistä on työntekijöiden stressin ja kuormituksen hallinta muutokseen liittyvien ongelmien aktiivisen ratkaisemisen avulla. Tutkimuksemme osoitti myös, että psykologisen turvallisuuden ja psykososiaalisen turvallisuuden ilmapiirin kehittäminen on tärkeää työntekijöiden lähtöaikeiden vähentämisessä.