| Summary: | Tässä tutkielmassa tarkastellaan lukiolaisten kirjoitusprosessin aikaista palautteen hyödyntämistä. Tavoitteena on selvittää, miten lukiolaiset konkreettisesti käsittelevät saamaansa palautetta ja miten palaute tukee heidän kirjoittamisprosessiaan. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaisia tunteita saatu palaute opiskelijassa herättää? 2. Miten opiskelija tulkitsee palautteen, ja miltä osin hän kokee sen hyödylliseksi? 3. Miten opiskelija ottaa saamansa palautteen huomioon uudessa tekstiversiossa? Tutkielman tutkimuksellinen viitekehys perustuu palautetta koskevaan teoria- ja tutkimuskirjallisuuteen. Tutkielman aineisto koostuu kolmen lukiolaisen kahdesta eri palautteeseen keskittyvästä haastattelusta. Tämän lisäksi olen kerännyt opiskelijoiden kaksi eri tekstiversiota ja opettajan heille antaman palautteen, mutta ne eivät ole varsinaisen analyysin kohteena. Haastattelut on litteroitu peruslitteroinnin tasolla, ja analyysimenetelmänä on teoriaohjaava laadullinen sisällönanalyysi. Sisällönanalyysi on toteutettu teemoittelemalla aineisto, minkä kautta muodostui kolme pääteemaa: epävarmuus kirjoittajana, palautteen ymmärrettävyys ja palautteeseen suhtautuminen. Nämä kolme pääteemaa on jaoteltu edelleen pienempiin alateemoihin. Tutkielmassa selvisi, että taitavillakin kirjoittajilla epävarmuus nousee esiin kirjoitusprosessin aikana. Haastatteluissa ilmaistiin innostuksen, toiveikkuuden ja yllättyneisyyden tunteita, joiden kaikkien taustalla oli kuitenkin epävarmuus. Tämän lisäksi opiskelijat pitivät opettajalta saatua palautetta velvoittavana, mutta kokivat haasteelliseksi sen suhteuttamisen omaan päätöksentekoon ja tekstin ohjepituuteen. Opiskelijoiden tekemät muokkaukset tekstiin pohjautuivat pitkälti opettajan antamaan palautteeseen. Muokkaukset olivat lähinnä tekstin lisäämistä, tekstiä harvoin korvattiin uudella ja vielä harvemmin poistettiin kokonaan.
|
|---|