| Yhteenveto: | Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten varhaiskas
vattajan ja lasten välisen vuorovaikutuksen laadun eri ulottuvuudet (käytöksen
emotionaaliseen tuki ja oppimisen tuki) ovat yhteydessä lasten itsesäätelytai
toihin 5–6-vuotiaiden lasten lapsiryhmissä. Tutkimuksessa pyrittiin ymmärtä
mään, mikä merkitys sukupuolella on lasten itsesäätelytaitojen kehittymisessä.
Tutkielma on osa Jyväskylän yliopiston VUOKKO-pitkittäistutkimusta (Lerk
kanen & Salminen, 2015–2019). Aineisto kerättiin 61 eri lapsiryhmistä havain
nointisykleissä (N = 265) ja lapsien taitotestien avulla syksyllä 2018 (N = 188) ja
keväällä 2019 (N = 175). Vuorovaikutuksen laatua tarkasteltiin Classroom asses
ment scoring system Pre-K (Pianta ym., 2008) -mittarimuuunnoksen avulla. It
sesäätelytaitoja - kognition joustavuutta, inhibitiokontrollia ja työmuistia – mi
tattiin Head-Toes-Knees-Shoulders-mittarin (HTKS; McClelland ym., 2014) avulla.
Analyysimenetelminä käytettiin kuvailevia tunnuslukuja, monitasomallia ja
lineaarista regressioanalyysia. Tutkielma osoitti, että käytöksen emotionaaliseen
tuen laatu oli korkeatasoista ja oppimisen tuen laatu oli matalaa lapsiryhmissä.
Lapsiryhmien väliset erot itsesäätelytaidoissa eivät johtuneet vuorovaikutuksen
laadusta, vaan yksilötason tekijöistä. Lasten aikaisempien itsesäätelytaitojen ja
sukupuolen havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä myöhem
piin itsesäätelytaitoihin. Tyttöjen taidot olivat poikien taitoja hieman korkeam
pia. Tutkielman tulokset korostavat tarvetta ottaa huomioon sekä yksilön ja
ryhmän vaikutuksen itsesäätelytaitojen kehittymisessä ja niiden tukemisessa,
sekä kiinnittää huomiota oppimisen tuen ulottuvuuden tukemiseen.
|
|---|