| Summary: | Kokonaisarkkitehtuuria käytetään työkaluna strategisen tason suunnittelussa,
jolla pyritään linjaamaan organisaation tietojärjestelmät, tiedonhallinta, liiketoi
minta ja infrastruktuuri yhteen strategiaan. Tavoitteena on hahmottaa ja luoda
ymmärrys, kuinka organisaation eri osa-alueet vuorovaikuttavat keskenään.
Kuitenkin huolimatta noin neljän vuosikymmenen historiasta liiketaloudessa ja
tutkimuskohteena, ei kokonaisarkkitehtuurin määritelmistä ja hyödyistä ole
päästy yhteisymmärrykseen. Kokonaisarkkitehtuurin viitekehykset kuitenkin
kehittyvät jatkuvasti kuitenkin ollen sen verran ylätason metodologioita, että
niitä voi ketterästi soveltaa tapaus- ja organisaatiokohtaisesti. Tutkielmassa kes
kitytään tarkastelemaan kokonaisarkkitehtuuria Suomen julkishallinnon kon
tekstissa ja erityisesti sen historiaa vuodesta 2011 lähtien, jolloin asetettiin ensim
mäinen laki määrittelemään, kuinka julkishallinnon tulisi toteuttaa kokonaisark
kitehtuuria. Kansainvälisestikin suosituimpaan TOGAF-viitearkkitehtuuriin
pohjautuva kansallinen JHS 179 -suositus määritti aina vuoteen 2019 saakka jul
kishallinnossa käytettävän kokonaisarkkitehtuurimenetelmän. Vuonna 2019 laki
kumottiin, ja tilalle tuli uusi ”tiedonhallintalaki”, jonka juuret kuitenkin ovat ko
konaisarkkitehtuurissa. Tässä tutkielmassa myös demonstroidaan, kuinka JHS
179 -suosituksessakin käytettyä ArchiMate-notaatiota voi soveltaa tiedonhallin
mallin pohjana toimivien kuvausten luomisessa.
|
|---|