Jaksamisen diskurssit Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen COVID-19-epidemian vaikutusten asiantuntija-arvioissa biopolitiikan viitekehyksissä

Tässä maisterintutkielmassa tutkitaan kriittisesti yhteiskunnallista keskustelua jaksamisesta. Jaksamista tarkastellaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen COVID-19-epidemian vaikutusten asiantuntija-arvioista tulkittavista diskursseista biopoliittisessa viitekehyksessä. Tutkielman tavoitteena on se...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kuronen, Noora
Muut tekijät: Faculty of Humanities and Social Sciences, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Department of Social Sciences and Philosophy, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2024
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95763
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä maisterintutkielmassa tutkitaan kriittisesti yhteiskunnallista keskustelua jaksamisesta. Jaksamista tarkastellaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen COVID-19-epidemian vaikutusten asiantuntija-arvioista tulkittavista diskursseista biopoliittisessa viitekehyksessä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten jaksamisesta puhutaan raporteissa. Koska jaksaminen on kansankielinen käsite, jota harvoin määritellään, tutkielmassa luodaan myös ymmärrystä siitä, mitä jaksaminen merkitsee. Tutkielmassa huomioidaan, miten jaksamista on tarkasteltu aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa. Tutkielman metodologiana käytetään diskurssianalyysia, jolla jaksamista tarkastellaan diskurssien avulla. Teoreettisena viitekehyksenä sovelletaan Michel Foucault'n biopolitiikkaa, jolla jaksamista ja sen diskursseja tulkitaan terveyden hallinnan näkökulmasta. Analyysin tuloksissa havaitaan jaksamisen erilaisia diskursseja, niihin sisältyviä asiayhteyksiä ja kohderyhmiä. Vaikka raportissa käsitellään COVID-19-epidemian hallintaa ja siihen liittyvien toimenpiteiden vaikutuksia, jaksaminen ei rajoitu vain näihin seikkoihin. Jaksaminen on asia, mitä raportissa tavoitellaan ja sen voidaan tulkita heijastavan biopoliittisia tavoitteita esimerkiksi resurssien jakamisen ja palveluiden saatavuuden suhteen.