| Yhteenveto: | Työttömyyden ja hyvinvoinnin välistä suhdetta on tutkittu laajasti, mutta vähemmän huomiota on kiinnitetty ikääntyneiden työttömien kokemaan hyvinvointiin. Tutkielmassa tarkasteltiin Euroopan Unionin maista saatuja kyselytutkimusvastauksia. Otos kattoi useita hyvinvointivaltioita, joissa työttömien sosiaaliturva toteutuu eriasteisesti. Ensisijainen tutkimuskysymys oli: "Onko 55-vuotiaiden tai sitä vanhempien työttömien koetussa hyvinvoinnissa tilastollisesti merkitseviä eroja nuorempiin ikäryhmiin verrattuna eri hyvinvointivaltioregiimeihin kuuluvissa Euroopan Unionin maissa? Toissijainen tutkimuskysymys oli: "Selittävätkö ikä, sukupuoli tai hyvinvointivaltioregiimi työttömien työttömyyden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä tarkastellussa aineistossa?"
Aineistona käytettiin Euroopan sosiaalitutkimuksen (ESS) 9. kierroksen kyselydataa vuodelta 2018, joka kattaa 25 maata ja 44 577 vastaajaa iältään 16–90 vuotta. Maat luokiteltiin viiteen hyvinvointivaltioregiimiin: pohjoismainen, anglosaksinen, mannereurooppalainen, eteläinen ja itäinen Eurooppa. Hyvinvointia mitattiin 10-pisteisellä asteikolla muuttujalla "onnellinen". Analyysi sisälsi yksilötason muuttujia (työllisyystilanne, ikä, sukupuoli) ja makrotason muuttujan (hyvinvointivaltioregiimit). Aineisto analysoitiin lineaarisilla regressiomalleilla, joissa keskityttiin sekä koko väestöön että työttömiin kussakin hyvinvointivaltioregiimissä.
Analyysissä verrattiin aluksi työllisten ja työttömien hyvinvointia, jonka jälkeen tarkasteltiin 55 vuotta täyttäneiden tai vanhempien työttömien hyvinvointia. Tulokset osoittavat, että työttömät ilmoittivat heikommasta hyvinvoinnista kaikissa maissa verrattuna työssä oleviin. Tämä negatiivinen vaikutus oli tilastollisesti merkitsevä pohjoismaiden, anglosaksisen ja mannereurooppalaisen hyvinvointivaltioregiimin maissa. Sukupuoleen perustuvat erot hyvinvoinnissa eivät olleet tilastollisesti merkitseviä pohjoismaiden, anglosaksisen ja mannereurooppalaisen järjestelmissä, mikä viittaa siihen, että työttömyydellä oli yhtä kielteinen vaikutus sekä miehiin että naisiin. Sen sijaan Itä- ja Etelä-Euroopan maissa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero, jossa työttömien naisten kokema hyvinvointi oli korkeampaa kuin miesten.
Työttömyyden ja hyvinvoinnin välinen negatiivinen suhde oli johdonmukainen kaikkialla Euroopassa, mutta vaihteli hyvinvointivaltioregiimin mukaan. Yli 55-vuotiaat työttömät raportoivat korkeammasta hyvinvoinnista verrattuna nuorempiin työttömiin. Tämä saattaa johtua työkulttuurien eroista maiden välillä, kuten varhaisemmasta eläkeiästä joissakin maissa.
|
|---|