| Summary: | This qualitative study explores the barriers that Finnish primary and secondary
school teachers’ perceived while implementing AI education in their classrooms.
The data used for the study was generated using semi-structured interviews with
nine teachers. The participants were all part of the Innokas-network project
“Tekoäly nyt!” The analysis mostly focused on explicit mentions of barriers, but
some second-order barriers were found within more implicit contexts. The analysis
method was an abductive form of thematic analysis.
In the interviews teachers described the barriers they had faced while imple-
menting AI education. The teachers expressed that they had encountered barriers
during the project, especially relating to the limited amount of software they could
use without issues with information security policies. Lack of time was also perceived as a barrier to the implemention of AI education in the classroom. First-
order, or external, barriers were in general more explored in this study, perhaps
due to the approach taken. Second-order, or internal, barriers were, however, also
somewhat explored in this study, and many teachers did not only have trouble
with their work hours and workload, but also with having time to implement everything in the classroom while often prioritizing other content such as mathematics
and even referring to AI education in ways that could be interpreted as less important than other content. The results shed light on the areas in which AI education implementation needs improvement, which is especially important in a time
where AI proficiency is becoming more important in people’s everyday lives.
Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia esteitä suomalaiset peruskoulun opettajat kokivat toteuttaessaan tekoälyyn liittyvää opetusta luokkahuoneissaan. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin yhdeksällä puolistrukturoidulla haastattelulla. Haastateltavat olivat Innokas-verkoston Tekoäky nyt! -
hankkeessa mukana olevia opettajia. Analyysi toteutettiin enimmäkseen ilman
piilomerkitysten analysointia, mutta joitakin sisäisiä estäviä tekijöitä tunnistettiin
myös piilomerkitysten kautta. Analyysimenetelmänä käytettiin abduktiivista
sisällönanalyysia.
Haastatteluissa opettajat kuvailivat esteitä, joita he olivat kohdanneet toteuttaessaan tekoälyyn liittyvää opetusta. Esteet liittyivät erityisesti siihen, miten rajallisia heidän mahdollisuutensa olivat käyttää erilaisia ohjelmistoja ilman tietoturvakäytäntöjen rikkomista. Myös ajan puute koettiin esteeksi tekoälyyn liittyvän
opetuksen toteuttamiselle luokkahuoneissa. Ensimmäisen asteen esteitä käsiteltiin
yleisesti ottaen tässä tutkimuksessa enemmän, mahdollisesti johtuen tutkimuksen
lähestymistavasta. Myös toisen asteen esteitä kuitenkin käsiteltiin, ja sen lisäksi,
että monella opettajalla oli vaikeuksia tasapainotella työajan puutteen ja työmäärän
kanssa, moni myös koki, ettei heillä ollut tarpeeksi aikaa toteuttaa kaikkea luokkahuoneessaan. Opettajat saattoivat asettaa etusijalle muun sisällön, kuten esimerkiksi matematiikan, ja viittasivat tekoälyyn liittyvään opetukseen tavalla, joka
antoi ymmärtää sen olevan vähemmän tärkeää kuin muu sisältö. Tulokset kuvaavat opettajien kokemia alueita, joilla tekoälyyn liittyvän opetuksen toteuttamisessa
voisi olla vielä parantamisen varaa, mikä on erityisen tärkeää tällä hetkellä, kun
tekoälytaitojen merkitys ihmisten jokapäiväisessä elämässä kasvaa jatkuvasti.
|
|---|