| Yhteenveto: | Yksilöillä on perustavanlaatuinen tarve tuntea yhteenkuuluvuutta suhteessa muihin, ja useat toivottavat adaptiiviset käyttäytymistavat näyttävät murentuvan, kun yksilöitä suljetaan sosiaalisten ryhmien ulkopuolelle. Ihmisen osallisuutta yhteisöissä on perinteisesti tarkasteltu inkluusio- ja ekskluusio -vastinparien kautta. Tässä tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena on ulkonäköön perustuva ekskluusio ulkoistetun rekrytoinnin kontekstissa. Tutkimuksen avulla selvitetään, millaista ulkonäköön perustuvaa ekskluusiota ulkoisessa rekrytoinnissa tapahtuu toimeksiantajien taholta, milloin sitä tapahtuu ja miten rekrytointi- ja henkilöstöpalvelualan yrityksissä työskentelevät rekrytoijat asemoivat itsensä ekskluusiotilanteissa.
Tämän laadullisen tutkimuksen datana toimivat 11 rekrytoijan haastattelut. Tutkimukseen osallistui haastateltavia kymmenestä eri rekrytointi- ja henkilöstöpalvelualan yrityksestä. Tutkimusdata tulkittiin sisällönanalyysin avulla ja sisällön erittelyssä hyödynnettiin ATLAS.ti -ohjelmistoa.
Tulosten perusteella ulkonäköperusteinen ekskluusio kytkeytyy tyypillisimmin sukupuoleen, ikään, hygieniatekijöihin ja tyyliin. Aineiston valossa näyttää siltä, että naisten ulkonäköön kohdistuu enemmän ja korkeampia vaateita kuin miesten ulkonäköön. Tärkeäksi havainnoksi nousee se, että ulkonäön painoarvo näyttää vaihtelevan eri aloilla ja tehtävissä. Tulosten perusteella suurin riski ulkonäköön perustuvan ekskluusion tapahtumiselle on rekrytointiprosessin alkuvaiheessa. Haastateltavien mukaan ulkonäköperusteisissa ekskluusiotilanteissa konsultin rooli on haastaa asiakkaita ja opastaa heitä kohti inklusiivisempaa rekrytointikäytäntöä. Asiakkaan haastaminen koetaan kuitenkin joissain tilanteissa vaikeaksi, koska liiketoiminnan kannalta hyvien asiakassuhteiden ylläpito on tärkeää.
|
|---|