| description |
Microintervals are very short (< 15 s), high-intensity (~100 % VO2max) intervals, where the work phase is followed by a low-intensity recovery phase (less than 60 seconds). Microintervals can create an alternative form of exercise for low intensity endurance exercise (LIE). The short work periods of microintervals cause small metabolic changes in blood lactate concentration, oxygen consumption and heart rate, and short recovery periods mimics the accumulation of fatigue. These factors enable more high-intensity training compared to continuous high-intensity training. The intensity of the microintervals and the work-rest ratio are used to regulate the acute responses of the exercise, and by manipulating them, the microinterval exercise can be equivalent to the LIE.
Competitive and recreational female and male cyclists (n = 13) participated in the study. The study consisted of four different 45-minute endurance exercise protocols, i.e. one steady state LIE and three microinterval protocols, where the work-rest ratio of the micro-intervals varied from 4/26, 7/23 and 10/20 in seconds. The microintervals were performed at the same intensity (105 % pVO2max, 293 ± 66 W) and the power of the recovery periods was standardized to 0 W (Monark bike internal resistance ~50 W). The intensity of the steady state LIE protocol was 85 % of the first lactate threshold power (113 ± 38 W). Respiratory and cardiac parameters and blood lactate concentration were measured from the subjects at 15, 30 and 45 minutes after the start of the exercise.
The lactate concentration in the blood did not rise from the resting level in any of the protocols (p = 0,2-0,9). All protocols corresponded to the low intensity endurance exercise below the aerobic threshold. The acute physiological responses (heart rate, oxygen consumption) of microinterval protocol 10/20 corresponded closest to the acute responses of LIE, while micro-interval exercises 4/26 and 7/23 corresponded to lighter LIE exercise. Oscillation of heart rate and oxygen consumption were greater in microintervals, compared to LIE (p < 0,001-0,02). Even so, in LIE, the oxygen consumption exceeding the aerobic threshold was not statistically significantly different from microinterval protocol 10/20 (p = 0,54). In microinterval protocols 4/26 and 7/23, oxygen consumption exceeded the aerobic threshold less often than in LIE (p < 0,001-0,008).
This study shows that the microintervals of 4–10 seconds performed on the bike corresponds to traditional low intensity endurance exercise and can create an alternative form of training to the traditional steady state, low intensity endurance training. This study expands the view that typical low intensity training can be implemented in different ways, such as micro-interval training. However, the research evidence on the chronic responses of microintervals is minimal, which is why more research evidence on the benefits and suitability of microintervals in endurance training is needed.
Mikrointervallit ovat erittäin lyhyitä (< 15 s), korkean intensiteetin (~100 % VO2max) intervalleja, joissa työvaiheen jälkeen seuraa matalaintensiteettinen palautumisvaihe (alle 60 sekuntia). Mikrointervallit voivat mahdollistaa vaihtoehtoisen harjoitusmuodon perinteiselle tasaintensiteettiselle peruskestävyysharjoitukselle. Mikrointervallien lyhyet työjaksot aiheuttavat pieniä aineenvaihdunnallisia muutoksia veren laktaattipitoisuudessa, hapenkulutuksessa ja sykkeessä sekä palautumisjaksot minimoivat väsymyksen kumuloitumisen. Nämä tekijät mahdollistavat sen, että mikrointervalliharjoituksissa korkeaintensiteettistä harjoittelua pystytään ajallisesti toteuttamaan pidempään, kuin mitä yhtäjaksoisesti korkealla intensiteetillä pystytään. Mikrointervallien intensiteetillä sekä työ-leposuhteella pysytään säätelemään harjoituksen akuutteja vasteita ja niitä manipuloimalla mikrointervalliharjoitus voi vastata peruskestävyysharjoitusta.
Tutkimukseen osallistui kilpa- ja harrastetason nais- ja miespyöräilijöitä (n = 13). Tutkimus koostui neljästä erilaisesta 45 minuutin kestävyyskuormituksesta: yhdestä tasaintensiteettisestä peruskestävyysharjoituksesta sekä kolmesta mikrointervalliharjoituksesta, joissa mikrointervallien työ-leposuhde kestivät 4/26, 7/23 ja 10/20 sekunteina. Mikrointervalliharjoitusten intervallit toteutettiin samalla intensiteetillä (105 % pVO2max, 293 ± 66 W) sekä palautumisjaksojen tehoksi oli vakioitu 0 W (Monark-pyörän sisäinen vastus ~50 W). Peruskestävyysharjoituksen intensiteetti oli 85 % aerobisen kynnyksen tehosta (113 ± 38 W). Tutkittavilta mitattiin syke, hengitysmuuttujia sekä veren laktaattipitoisuus 15, 30 sekä 45 minuutin kohdalla harjoituksen alkamisesta.
Veren laktaattipitoisuus ei noussut missään kestävyyskuormituksessa lepotasolta (p = 0,2-0,9), joten kaikki kuormitukset vastasivat suomalaisessa kirjallisuudessa määriteltyä, alle aerobisen kynnyksen tapahtuvaa peruskestävyysharjoitusta. Mikrointervalliharjoituksen 10/20 akuutit fysiologiset vasteet (syke, hapenkulutus) vastasivat lähimpänä PK-harjoituksen akuutteja vasteita, kun taas mikrointervalliharjoitukset 4/26 ja 7/23 vastasivat akuuteilta vasteiltaan kevyempää PK-harjoitusta. Sykkeen ja hapenkulutuksen oskillaatio oli suurempaa mikrointervalleissa, verrattuna PK-harjoitukseen (p < 0,001-0,02). Silti PK-harjoituksessa hapenkulutuksen ylittyminen yli aerobisen kynnyksen ei tilastollisesti merkitsevästi eronnut mikrointervalliharjoituksesta 10/20 (p = 0,54). Mikrointervalliharjoituksissa 4/26 ja 7/23 hapenkulutus ylitti aerobisen kynnyksen harvemmin, kuin PK-harjoituksessa (p < 0,001-0,008).
Tämä tutkimus osoittaa sen, että pyörällä toteutetut 4–10 sekunnin mikrointervallit vastaavat sykkeen, hapenkulutuksen sekä veren laktaattipitoisuuden osalta peruskestävyysharjoitusta ja täten luovat vaihtoehtoisen harjoitusmuodon perinteiselle tasaintensiteettiselle peruskestävyysharjoitukselle. Tämä tutkimus laajentaa näkemystä siitä, että peruskestävyysharjoittelua voidaan toteuttaa eri tavoilla, kuten mikrointervalliharjoittelulla. Tutkimusnäyttö mikrointervallien kroonisista vasteista on kuitenkin minimaalista, jonka takia lisää tutkimusnäyttöä mikrointervallien hyödyistä, kuormittavuudesta sekä soveltuvuudesta kuntoilijoilla ja kestävyysurheilijoilla tarvitaan.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.author", "value": "Iivari, Mimmi", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2024-05-31T05:39:10Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2024-05-31T05:39:10Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2024", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95384", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Microintervals are very short (< 15 s), high-intensity (~100 % VO2max) intervals, where the work phase is followed by a low-intensity recovery phase (less than 60 seconds). Microintervals can create an alternative form of exercise for low intensity endurance exercise (LIE). The short work periods of microintervals cause small metabolic changes in blood lactate concentration, oxygen consumption and heart rate, and short recovery periods mimics the accumulation of fatigue. These factors enable more high-intensity training compared to continuous high-intensity training. The intensity of the microintervals and the work-rest ratio are used to regulate the acute responses of the exercise, and by manipulating them, the microinterval exercise can be equivalent to the LIE.\n\nCompetitive and recreational female and male cyclists (n = 13) participated in the study. The study consisted of four different 45-minute endurance exercise protocols, i.e. one steady state LIE and three microinterval protocols, where the work-rest ratio of the micro-intervals varied from 4/26, 7/23 and 10/20 in seconds. The microintervals were performed at the same intensity (105 % pVO2max, 293 \u00b1 66 W) and the power of the recovery periods was standardized to 0 W (Monark bike internal resistance ~50 W). The intensity of the steady state LIE protocol was 85 % of the first lactate threshold power (113 \u00b1 38 W). Respiratory and cardiac parameters and blood lactate concentration were measured from the subjects at 15, 30 and 45 minutes after the start of the exercise.\n\nThe lactate concentration in the blood did not rise from the resting level in any of the protocols (p = 0,2-0,9). All protocols corresponded to the low intensity endurance exercise below the aerobic threshold. The acute physiological responses (heart rate, oxygen consumption) of microinterval protocol 10/20 corresponded closest to the acute responses of LIE, while micro-interval exercises 4/26 and 7/23 corresponded to lighter LIE exercise. Oscillation of heart rate and oxygen consumption were greater in microintervals, compared to LIE (p < 0,001-0,02). Even so, in LIE, the oxygen consumption exceeding the aerobic threshold was not statistically significantly different from microinterval protocol 10/20 (p = 0,54). In microinterval protocols 4/26 and 7/23, oxygen consumption exceeded the aerobic threshold less often than in LIE (p < 0,001-0,008).\n\nThis study shows that the microintervals of 4\u201310 seconds performed on the bike corresponds to traditional low intensity endurance exercise and can create an alternative form of training to the traditional steady state, low intensity endurance training. This study expands the view that typical low intensity training can be implemented in different ways, such as micro-interval training. However, the research evidence on the chronic responses of microintervals is minimal, which is why more research evidence on the benefits and suitability of microintervals in endurance training is needed.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Mikrointervallit ovat eritt\u00e4in lyhyit\u00e4 (< 15 s), korkean intensiteetin (~100 % VO2max) intervalleja, joissa ty\u00f6vaiheen j\u00e4lkeen seuraa matalaintensiteettinen palautumisvaihe (alle 60 sekuntia). Mikrointervallit voivat mahdollistaa vaihtoehtoisen harjoitusmuodon perinteiselle tasaintensiteettiselle peruskest\u00e4vyysharjoitukselle. Mikrointervallien lyhyet ty\u00f6jaksot aiheuttavat pieni\u00e4 aineenvaihdunnallisia muutoksia veren laktaattipitoisuudessa, hapenkulutuksessa ja sykkeess\u00e4 sek\u00e4 palautumisjaksot minimoivat v\u00e4symyksen kumuloitumisen. N\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t mahdollistavat sen, ett\u00e4 mikrointervalliharjoituksissa korkeaintensiteettist\u00e4 harjoittelua pystyt\u00e4\u00e4n ajallisesti toteuttamaan pidemp\u00e4\u00e4n, kuin mit\u00e4 yht\u00e4jaksoisesti korkealla intensiteetill\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n. Mikrointervallien intensiteetill\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6-leposuhteella pysyt\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n harjoituksen akuutteja vasteita ja niit\u00e4 manipuloimalla mikrointervalliharjoitus voi vastata peruskest\u00e4vyysharjoitusta.\n\nTutkimukseen osallistui kilpa- ja harrastetason nais- ja miespy\u00f6r\u00e4ilij\u00f6it\u00e4 (n = 13). Tutkimus koostui nelj\u00e4st\u00e4 erilaisesta 45 minuutin kest\u00e4vyyskuormituksesta: yhdest\u00e4 tasaintensiteettisest\u00e4 peruskest\u00e4vyysharjoituksesta sek\u00e4 kolmesta mikrointervalliharjoituksesta, joissa mikrointervallien ty\u00f6-leposuhde kestiv\u00e4t 4/26, 7/23 ja 10/20 sekunteina. Mikrointervalliharjoitusten intervallit toteutettiin samalla intensiteetill\u00e4 (105 % pVO2max, 293 \u00b1 66 W) sek\u00e4 palautumisjaksojen tehoksi oli vakioitu 0 W (Monark-py\u00f6r\u00e4n sis\u00e4inen vastus ~50 W). Peruskest\u00e4vyysharjoituksen intensiteetti oli 85 % aerobisen kynnyksen tehosta (113 \u00b1 38 W). Tutkittavilta mitattiin syke, hengitysmuuttujia sek\u00e4 veren laktaattipitoisuus 15, 30 sek\u00e4 45 minuutin kohdalla harjoituksen alkamisesta.\n\nVeren laktaattipitoisuus ei noussut miss\u00e4\u00e4n kest\u00e4vyyskuormituksessa lepotasolta (p = 0,2-0,9), joten kaikki kuormitukset vastasivat suomalaisessa kirjallisuudessa m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4, alle aerobisen kynnyksen tapahtuvaa peruskest\u00e4vyysharjoitusta. Mikrointervalliharjoituksen 10/20 akuutit fysiologiset vasteet (syke, hapenkulutus) vastasivat l\u00e4himp\u00e4n\u00e4 PK-harjoituksen akuutteja vasteita, kun taas mikrointervalliharjoitukset 4/26 ja 7/23 vastasivat akuuteilta vasteiltaan kevyemp\u00e4\u00e4 PK-harjoitusta. Sykkeen ja hapenkulutuksen oskillaatio oli suurempaa mikrointervalleissa, verrattuna PK-harjoitukseen (p < 0,001-0,02). Silti PK-harjoituksessa hapenkulutuksen ylittyminen yli aerobisen kynnyksen ei tilastollisesti merkitsev\u00e4sti eronnut mikrointervalliharjoituksesta 10/20 (p = 0,54). Mikrointervalliharjoituksissa 4/26 ja 7/23 hapenkulutus ylitti aerobisen kynnyksen harvemmin, kuin PK-harjoituksessa (p < 0,001-0,008).\n\nT\u00e4m\u00e4 tutkimus osoittaa sen, ett\u00e4 py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 toteutetut 4\u201310 sekunnin mikrointervallit vastaavat sykkeen, hapenkulutuksen sek\u00e4 veren laktaattipitoisuuden osalta peruskest\u00e4vyysharjoitusta ja t\u00e4ten luovat vaihtoehtoisen harjoitusmuodon perinteiselle tasaintensiteettiselle peruskest\u00e4vyysharjoitukselle. T\u00e4m\u00e4 tutkimus laajentaa n\u00e4kemyst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 peruskest\u00e4vyysharjoittelua voidaan toteuttaa eri tavoilla, kuten mikrointervalliharjoittelulla. Tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 mikrointervallien kroonisista vasteista on kuitenkin minimaalista, jonka takia lis\u00e4\u00e4 tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 mikrointervallien hy\u00f6dyist\u00e4, kuormittavuudesta sek\u00e4 soveltuvuudesta kuntoilijoilla ja kest\u00e4vyysurheilijoilla tarvitaan.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2024-05-31T05:39:10Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2024-05-31T05:39:10Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2024", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "65", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "mikrointervallit", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "peruskest\u00e4vyysharjoitus", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "akuutit vasteet", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Mikrointervallien akuutit fysiologiset vasteet vastaavat peruskest\u00e4vyysharjoituksen akuutteja fysiologisia vasteita", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202405314147", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntafysiologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Exercise Physiology", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "restrictedAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5011", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kest\u00e4vyysharjoittelu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accessrights", "value": "The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyv\u00e4skyl\u00e4 University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities/facilities#autotoc-item-autotoc-2).", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": "accessrights", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accessrights", "value": "Tekij\u00e4 ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston kirjaston arkistoty\u00f6semalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat#autotoc-item-autotoc-2.", "language": "fi", "element": "rights", "qualifier": "accessrights", "schema": "dc"}]
|