| Yhteenveto: | Tässä tutkielmassa analysoidaan kahden suomi toisena kielenä -oppikirjan dialogeja. Tutkimuksessa
pyritään selvittämään, millaista puhekieltä kirjoissa esitetään aikuisille kielenoppijoille. Tavoitteena on
luoda katsaus yleisimmin esiintyvistä puhekielen piirteistä. Aikuisten kielenoppijoiden mahdollisuudet
käyttää suomen kieltä muualla kuin institutionaalisissa keskustelutilanteissa ovat harvinaisempia kuin
lapsilla ja nuorilla, joten on mielekästä tutkia juuri aikuisille kielenoppijoille kohdennettua puhekielen
opetusta. Tutkimuskysymyksiksi muotoutui tavoitteen mukaisesti kaksi kysymystä:
1. Millä keinoin oppikirjat pyrkivät rakentamaan dialogeja mallintamaan autenttisia keskusteluja?
2. Mitkä puhekielen piirteet korostuvat?
Tutkimuksen teoria pohjaa sosiokulttuuriseen lähestymistapaan ja funktionaaliseen kieli- ja kielenoppimiskäsitykseen, jossa kieli nähdään vuorovaikutuksessa kehittyvänä. Näin ollen keskustelutilanteita
mallintavat dialogit itsessään esittävät mallia vuorovaikutuksessa esiintyville rakenteille ja tilanteiselle
kielenkäytölle.
Tutkielman aineiston dialogit on valittu Oma Suomi 2- ja No niin! 1-oppikirjoista. Kuusi oppikirjadialogia on valittu niin, että ne tuovat esille sekä formaalin että epäformaalin tilanteen kielenkäyttöä.
Menetelmänä käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jolla on luotu aineiston sisältöä tiivistävät
yläluokat. Ensimmäisessä yläluokassa käsiteltävät dialogipartikkelit kuvataan niiden yleisimmin käytettyjen funktioiden avulla. Toiseen yläluokkaan kuuluvat kaikki muut aineistossa esiintyneet yleiskielestä
poikkeavat ilmaukset, ja niiden funktioksi ilmeni puhekielisen vaikutelman luominen.
Tutkimuksessa selvisi, että dialogeissa esiintyy kahden yläluokan alle sijoittuvat puhekielisyden
ilmiöt: dialogipartikkelit ja puhekielistä vaikutelmaa luovat puhekielen piirteet. Dialogipartikkelit ja
muut puhekieliset piirteet esiintyvät dialogeissa pääosin puhekielistä vaikutelmaa luomassa, vaikka
eräässä dialogissa dialogipartikkeleilla pyrittiin opettamaan keskustelussa reagoimista.
|
|---|