Karttoja näkymättömään merikarttojen ja Hilma af Klintin De tio största -sarjan vertaileva tutkimus

Tutkielmani jatkaa ja laajentaa Julia Vossin huomioita Hilma af Klintin (1862-1944) taiteen yhteyksistä suvun kartantekijöiden perinteeseen. Tutkielmassani vertailen ruotsalaisen abstraktin taiteen pioneerin Hilma af Klintin De tio största -sarjan neljää maalausta taiteilijan isoisän, Gustaf af Klin...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Rouhiainen, Sanna
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Music, Art and Culture Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2024
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95226
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielmani jatkaa ja laajentaa Julia Vossin huomioita Hilma af Klintin (1862-1944) taiteen yhteyksistä suvun kartantekijöiden perinteeseen. Tutkielmassani vertailen ruotsalaisen abstraktin taiteen pioneerin Hilma af Klintin De tio största -sarjan neljää maalausta taiteilijan isoisän, Gustaf af Klintin (1771-1840), tekemään Itämeren keskiosan karttaan. Selvitän, millaisia yhteyksiä maalausten ja kartan välillä voidaan havaita formaalien piirteiden analyysin ja laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimusotteeni on vertaileva. Vertailu kohdistuu aineiston viivoihin, muotoihin, teksteihin, tekoprosesseihin, funktioihin ja tavoitteisiin. Erityisesti prosessien, funktioiden ja tavoitteiden analyysissä vertailen maalauksia karttoihin ja kartoittamiseen yleisemmin. De tio största -sarjan maalausten ja Itämeren keskiosan kartan välillä on useita yhteneväisyyksiä. Formaaleja piirteitä yhdistävät esimerkiksi viivojen muotopiirteet, orgaanisten ja geometristen muotojen yhdistelmä sekä tekstin tyylipiirteet. Systemaattisuus, havainnointi ja tutkimuksellisuus yhdistävät aineistojen tekoprosesseja. Funktioiden analyysi osoittaa ohjaamisen, prosessien käynnistämisen ja tiedonhaun lähteenä toimimisen yhdistävän maalauksia merikarttojen käyttötarkoituksiin. Osoittamani yhteiset piirteet eivät yksiselitteisesti todista af Klintin ottaneen vaikutteita merikartoista, mutta runsaudellaan viittaavat todennäköiseen vaikutussuhteeseen. Analyysi johdattelee tulkitsemaan af Klintin maalauksia kokonaisvaltaisesti tieteellisyyteen pyrkivinä teoksina.