| Yhteenveto: | Monikielisyys on kasvava ilmiö varhaiskasvatuksessa. Siksi tulevien varhaiskasvatuksen opettajien tulisi omata tarpeeksi tietoa monikielisten lasten kanssa työskentelystä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat ymmärtävät monikielisyyden käsitteenä ja millaisia mielikuvia heillä on monikielisyydestä. Lisäksi kiinnostuksen kohteena oli mahdolliset erot kielitietoiseen ja monikieliseen pedagogiikkaan erikoistuneiden eli KiMo- opiskelijoiden ja tavallisen varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen toteutuksen opiskelijoiden välillä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastattelua hyödyntäen. Tutkimukseen osallistui kahdeksan varhaiskasvatustieteen opiskelijaa. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin tekstimuotoon. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä analyysilla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoilla on paljon tietoa monikielisyydestä. Monikielisyys käsitteenä ymmärrettiin kompleksisena ja siihen liitettiin useamman kielen osaaminen ja erilaiset kielenkäyttökontekstit. Opiskelijat nostivat monikielisyyden hyödyiksi monipuolisemmat vuorovaikutustaidot ja elämän sekä tietovarannon rikastuttamisen. Haitoiksi opiskelijat nostivat kielten asemat, negatiiviset asenteet sekä ennakkoluulot. Lisäksi monikielisyyteen liitettiin identiteetti, kulttuuri ja oppiminen. Opiskelijat nostivat esille myös pärjäämisen tulevaisuuden monikielisessä työympäristössä, mutta osasivat kuitenkin nimetä paljon erilaisia työkaluja siellä toimimiseen.
|
|---|