| Yhteenveto: | Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia luokanopettajilla
on työn tuunaamisesta. Lisäksi tutkielmassa on selvitetty, millaisia menetelmiä
luokanopettajat käyttävät työnsä tuunaamiseen. Työn tuunaamisella tässä
tutkimuksessa tarkoitetaan työn muokkaamista niin, että yksilö kokee työn
itselleen mielekkääksi.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tutkimusotteena käytettiin
hermeneuttis-fenomenologista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin avoimin
haastatteluin. Niihin osallistui kuusi alakoulun luokanopettajaa kolmesta eri
kunnasta
ja
koulusta.
Analyysimenetelmänä käytettiin tulkitsevaa
fenomenologista analyysia (Interpretetive Phenomenological Analysis, IPA).
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että luokanopettajilla on kokemusta työn
tuunaamisesta muun muassa kollegoiden kanssa tehtävän yhteistyön,
mentoroinnin, ja oppilaslähtöisyyden näkökulmista. Opettajilla on myönteinen
asenne yhteistyöhön kollegoiden kanssa, esimerkiksi yhteisopettajuuden,
tiimityöskentelyn sekä yhteisen suunnittelun ja ideoinnin kautta. Opettajan
autonomia mahdollisti toimintatapojen muokkaamisen sekä luovuuden osana
työn toteutusta. Työn tuunaamisen keskeisinä menetelminä koettiin
oppilaslähtöisyys,
omasta
toimintamallien
ja
jaksamisesta
mielekkäiden
huolehtiminen,
opetusmenetelmien
selkeiden
käyttö
sekä
yhteisopettajuus. Työyhteisö ja yhdessä tekeminen korostivat sosiaalisen
yhteisön sekä vuorovaikutuksen merkitystä luokanopettajan työn tuunaamiselle.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että luokanopettajat tuunaavat työtään
päivittäin. Jatkuvan työssäoppimisen näkökulmasta opettaja voikin kehittää
asiantuntijuuttaan työtä tuunaamalla. Myös esihenkilön rooli myönteisen ja
hyväksyvän ilmapiirin rakentajana työn tuunaamisen näkökulmasta on
merkittävä resurssi opettajalle.
|
|---|