| Yhteenveto: | Poliittisia johtajia arvioidaan usein karismaattisuuden perusteella. Karisma on jotain, mitä näkee
tai aistii, mutta sitä on vaikea sanoittaa. Mitä karismalla tarkoitetaan, ja voiko sitä tutkia? Tässä
tutkielmassa tarkastellaan entisen Suomen pääministeri Sanna Marinin karismaattisuutta.
Tarkemmin huomio kohdistetaan siihen, miten Marinin karismaattisuus ilmenee
uutisartikkeleiden kautta välittyvässä kuvassa, mikä toimii myös tutkimuskysymyksenä.
Ajallisesti tutkielma sijoittuu Marinin ensimmäiseen vuoteen pääministerinä, alkaen hänen
valinnastaan 8.12.2019 ja päättyen 9.12.2020.
Tutkielman aineistona toimii Yle-uutisten artikkelit, joita valikoitui lopulliseen analyysiin
kaksikymmentäneljä kappaletta. Tutkimusmenetelmänä on teoriaohjaava eli abduktiivinen
laadullinen sisällönanalyysi. Analysoin uutisartikkeleita valitsemani teoreettisen viitekehyksen
avulla, joka sisältää Max Weberin klassisen karismateorian lisäksi modernia teoretisointia
karismasta. Taustalla vaikuttavat myös politiikan henkilöityminen ja medioituminen sekä
sukupuolittunut valta ja johtajuus.
Analyysin pohjalta voi todeta, että Sanna Marinia koskevista uutisista on löydettävissä
karismaattisuuteen viittaavia tekijöitä. Marinin ensimmäinen vuosi pääministerinä oli
koronapandemian värittämä, ja Weberin mukaan karismaattinen johtajuus nousee
yhteiskunnan kriisitilanteissa esille. Marin näyttäytyy poikkeuksellisena johtajana, jolla oli
läheinen suhde johdettaviinsa eli suomalaisiin. Marin toimi esikuvana, jonka tavallinen tausta
herätti kansalaisissa kunnioitusta. Toisaalta Marin keräsi pääministerinä kritiikkiä perinteisen
miespääministerin mielikuvien rikkomisesta, mutta häntä puolustettiin voimakkaasti
sosiaalisessa mediassa. Nämä tekijät ovat karismaattisen johtajan tunnuspiirteitä.
Jatkotutkimusta on kohdistettava naisjohtajiin, sillä karisman tutkimus on perinteisesti
sukupuolittunutta.
|
|---|