| Yhteenveto: | Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkasteltiin, minkälaisia opettajien työhyvinvointia tukevia tekijöitä opettajat itse ovat tuoneet mediassa esille. Lisäksi selvitettiin, miten opettajien kokemukset työhyvinvointia tukevista tekijöistä ovat mahdollisesti muuttuneet tarkasteluajanjakson aikana.
Tutkimuksen menetelmällisenä lähestymistapana oli dokumenttianalyysi. Tutkimuksen aineisto koostui niistä vuosien 2016–2023 (kesäkuu) aikana Opettaja–lehdessä ilmestyneistä opettajien työhyvinvointia käsittelevistä kirjoituksista (n=40), joissa kuului perusopetuksessa työskentelevän opettajan oma ääni. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä. Tutkimuksen taustateoriana toimi TV-TV -malli ja teoreettisena viitekehyksenä aiemmat opettajien työhyvinvointia käsitelleet tutkimukset.
Tutkimus osoitti, että useat perusopetuksessa työskentelevät opettajat kokevat oman työyhteisön kollegoilta saadun tuen merkityksellisenä omalle työhyvinvoinnilleen. Opettajien työhyvinvointia tukevat lisäksi työtehtävien rajaaminen, palautuminen, esimies ja työympäristö. Työhyvinvoinnin tukemiseen liittyvissä asioissa voitiin lisäksi havaita joitakin elettyyn aikaan ja tapahtumiin liittyviä yhteyksiä.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että perusopetuksessa työskentelevien opettajien työhyvinvointia voidaan edistää mahdollistamalla yhteisopettajuus, antamalla vertaistukea uransa alussa oleville opettajille ja tukemalla opettajia työmäärän kohtuullistamiseen sekä palautumiseen tähtäävissä toimissa.
|
|---|