| Yhteenveto: | Korkeakouluopiskelijoiden määrä on viime vuosina kasvanut ja tulevina vuosina hallituksen tavoitteena
on kasvattaa opiskelijoiden määrää entisestään. Samaan aikaan opiskelijat ovat yhä heterogeenisempia
taustaltaan, opiskelutaidoiltaan sekä psyykkisen ja fyysisen terveytensä osalta. Moninaiset haasteet erityisesti opiskelijoiden psyykkisessä hyvinvoinnissa on eri tutkimuksissa nostettu esiin jo pitkään. Opiskeluhyvinvointi on tärkeä osa opiskelijoiden elämänlaatua, oppimista ja työelämään siirtymistä. Korkeakoulujen velvoite on tukea opiskelupaikan saaneita opiskelijoita opintojen etenemisessä ja tutkinnon suorittamisessa. Opiskeluhyvinvoinnin palvelut eivät kuitenkaan ole lakisääteisiä, jolloin niiden toteutus ja resursointi vaihtelevat korkeakouluittain.
Tämä tutkimus keskittyy selvittämään opiskelijoiden hyvinvointia ja hyvinvoinnin haasteita sekä kuraattorityötä opiskeluhyvinvoinnin toimijana ja sen mahdollisuuksia opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa. Tarkastelen kuraattorityötä sosiaalityön viitekehyksestä. Työn teoreettinen viitekehys muodostuu
hyvinvoinnin PERMA-teoriasta, opiskelijoiden hyvinvoinnin ylläpitotekijöiden tarkastelusta sekä
ekososiaalisesta näkökulmasta hyvinvointiin.
Tutkimuksen aineisto koostuu kahdesta ryhmähaastattelusta, joissa on haastateltu yhteensä seitsemää kuraattoria kuudesta eri korkeakoulusta. Sisällönanalyysin avulla olen muodostanut aineistosta kolme luokkaa. Luokat ovat opiskelijoiden tuen tarpeet, kuraattorityö opiskeluhyvinvoinnin palveluna sekä kuraattorin tarjoama tuki. Tukea olen tarkastellut erikseen yksilötyössä ja suhteessa korkeakouluyhteisöön.
Tutkimuksen tulokset jäsentävät kuraattoripalvelua korkeakoulussa, kuraattorien tarjoamaa tukea sekä
kuraattorityön asettumista sosiaalityön viitekehykseen. Lisäksi tulokset vahvistavat näkemystä opiskelijoiden moninaisista tuen tarpeista sekä erittelevät kuraattorityön mahdollisuuksia vastata tuen tarpeisiin.
|
|---|