Opetussuunnitelman pyörteissä ohjausryhmän sekä esi- ja alkuopetuksen niveltyöryhmän kokemuksia paikallistason opetussuunnitelmatyöstä

Tutkimuksemme kohdistui paikalliseen opetussuunnitelmatyöskentelyyn sekä opetussuunnitelmauudistukseen 2016 ohjausryhmän sekä esi- ja alkuopetuksen niveltyöryhmän kokemana. Tutkimuksessa määritellään suomalaista perusopetuksen opetussuunnitelmaa käsitteenä sekä tarkastellaan suomalaista opetussuunni...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Kasi, Hannamaija, Rintamäki, Leena
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2016
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/89483
Description
Summary:Tutkimuksemme kohdistui paikalliseen opetussuunnitelmatyöskentelyyn sekä opetussuunnitelmauudistukseen 2016 ohjausryhmän sekä esi- ja alkuopetuksen niveltyöryhmän kokemana. Tutkimuksessa määritellään suomalaista perusopetuksen opetussuunnitelmaa käsitteenä sekä tarkastellaan suomalaista opetussuunnitelmajärjestelmää ja siihen kuuluvaa valtakunnallista ja paikallista opetussuunnitelmaa ohjaavina asiakirjoina tehtävineen, tavoitteineen ja sisältöineen. Historiallisessa katsauksessa esittelemme opetussuunnitelman ohjaavuuden ja toimivuuden muutoksia sekä tarkastelemme tutkimuskohteenamme olevan kaupungin paikallisen opetussuunnitelmatyön etenemisvaiheita. Teoreettisessa viitekehyksessä luomme myös katsauksen aiempiin oman tutkimuksemme kannalta merkittäviin tutkimuksiin. Tutkimuksemme on fenomenologis-hermeneuttinen tapaustutkimus. Tutkimustehtävänämme oli selvittää miten paikallisessa opetussuunnitelmatyöskentelyssä ohjausryhmän ja esi- ja alkuopetuksen niveltyöryhmän jäsenet kokevat opetussuunnitelmauudistuksen 2016. Lisäksi selvitimme ohjausryhmän sekä esi- ja alkuopetuksen niveltyöryhmän jäsenten kokemuksia paikallistason opetussuunnitelman laadintatyöstä sekä esi- ja alkuopetuksen yhteistyöstä ja lapsen oppimispolun jatkumosta. Tutkimusaineiston hankimme avoimella haastattelulla. Aineiston analyysitapana käytimme Giorgin fenomenologiseen psykologiaan pohjautuvaa Perttulan fenomenologista menetelmää omaan tutkimusaineistoomme soveltaen. Tutkimusprosessin eri vaiheisiin liittyvissä valinnoissa ja tutkimusprosessin kulun eri vaiheiden kuvauksessa olemme pyrkineet tarkkuuteen, huomioiden tutkimuksen eettiset ja luotettavuuden näkökulmat. Tutkimusaineiston analyysin pohjalta tekemiemme johtopäätösten mukaan opetussuunnitelmauudistus 2016 koettiin hyvänä, elämänläheisenä ja lapsen oppimispolkua korostavana. Huolta aiheutti uuden opetussuunnitelman mukana tuoma toimintakulttuurin muutos. Opetussuunnitelmatyö koettiin ohjausryhmässä vastuullisena ja laajana mutta hyvin antoisana. Sen sijaan esi- ja alkuopetuksen niveltyöryhmässä työskentely koettiin pettymyksenä, joskin laadittuun Lapsen polku-asiakirjan sisältöön oltiin tyytyväisiä. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä ja lapsen oppimispolun jatkumoa pidettiin tärkeänä. Yhteistyön onnistuminen koettiin olevan yhteydessä esi- ja alkuopetuksen fyysiseen läheisyyteen.