| Yhteenveto: | Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää aktiivisen puutarhaterapian vaikutusta stressi- masennus- ja ahdistusoireisiin. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, puutarhaterapialla olevan positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen (Baxter & Pelletier 2019; Roe & Aspinall 2011; Tester-Jones ym. 2020).
Katsauksessa sisäänottokriteerinä olivat kvantitatiiviset RCT-tutkimukset, joissa käytettiin psykiatrisia masentuneisuutta, ahdistuneisuutta sekä niiden taustavaikuttajina toimivaa stressiä mittaavia kyselylomakkeita (liite 3). Interventioihin osallistuneiden henkilöiden tuli olla täysi-ikäisiä, eikä heillä saanut olla diagnosoitua muistisairautta. Lisäksi puutarhassa toimiminen tuli sisältää aktiviteettejä, kuten käveleminen, kasvien hoitotoimet tai maan muokkaus. Haku tehtiin englanninkielisistä tutkimustietokannoista. Näin löytyi 176 tutkimusta, joista katsauksen kvalitatiiviseen synteesiin sisällytettiin yhdeksän tutkimusta.
Seitsemässä yhdeksästä tutkimuksesta lopputuloksena oli myönteiset havainnot puutarhanhoidon vaikutuksista masennukseen ja ahdistukseen, lisäksi kaksi tutkimusta antoivat epävarman positiivisen vasteen. Sisällytettyjen tutkimusten perusteella puutarhalla ja puutarhaterapialla on myönteinen vaikutus ihmisen terveyteen ja toimintakykyyn lisäksi puutarhatoiminta on verrattavissa liikuntaan sekä kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (Detweiler ym. 2015; Kim & Park 2018; Stigsdotter ym. 2018; Vujcic ym. 2017). Puutarhaterapiaa voitaisiin pitää kattavana monikomponenttisena, luontopohjaisena ja sosiaalisena terveysinterventiona, jolla on vaikutusta stressi- masennus- ja ahdistusoireisiin.
|
|---|