| Summary: | Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia rooleja ja merkityksiä 19–24-vuotiaat suomalaiset nuoret arkipäiväiselle musiikin käytölle antavat, sekä sitä, mitkä eri tekijät voivat olla yhteydessä siihen, millaiseksi musiikin roolit ja merkitykset arjessa koetaan. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, millä tapaa musiikki voi arjessa toimia hyvinvointia rakentavana tai heikentävänä tekijänä. Tutkielma toimii Jyväskylän yliopiston MUSICONNECT-tutkimusprojektin työpaketti 3:n pilottitutkimuksena.
Musiikilla on havaittu olevan merkittävä rooli nuoruudessa sen vaikuttaen niin nuoren yleiseen hyvinvointiin (MacDonald, Kreutz & Mitchell, 2012), emootioihin ja tunteiden säätelyyn (Sloboda & Juslin, 2001), identiteettiin (Hargreaves, Miell & MacDonald, 2002) sekä sosiaalisiin suhteisiin (Welch ym., 2014). Arkiseen käyttöön suuntautuvan tutkimuksen avulla voidaankin tarkastella nuorten omaehtoista musiikkisuhdetta sekä sitä, miten se voi toimia hyvinvointia rakentavana tekijänä. Tutkielman teoreettinen viitekehys pitää sisällään nuoruuden ikävaiheen määrittelyn, 2020-luvun nuorisokulttuurin käsittelyn sekä musiikin kuuntelun roolin nuoruudessa. Lisäksi se kattaa niin tunteiden säätelyn, identiteetin kuin musiikin sosiaalisenkin roolin. Tässä tutkielmassa tutkimusmenetelmänä toimii etnografista otetta hyödyntävä haastattelututkimus. Aineisto on kerätty haastattelemalla kolmea 19–24-vuotiasta nuorta, jotka on rekrytoitu erään suomalaisen suuren kaupungin vapaaehtoisen nuorisotoiminnan piiristä. Aineisto on analysoitu temaattisen analyysin keinoin, jonka pohjalta on muodostettu temaattinen kartta sekä kirjallinen raportti tuloksista. Aineiston analyysin apukeinona on käytetty ATLAS.ti-ohjelmaa.
Analyysin pohjalta voitiin luoda kaksi pääteemaa sisältävä temaattinen kartta. Ensimmäinen pääteema, musiikin henkilökohtaiset ja sosiaaliset strategiat, piti sisällään tunteiden ja toimijuuden sekä identiteetin ja sosiaalisten suhteiden teemat. Toinen pääteema, strategioiden taustalla olevat taustatekijät, piti sisällään tilanteelliset tekijät, sekä yksilölliset tekijät. Tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten havaintoja musiikin merkityksestä niin tunteiden säätelyn, identiteetin kehittymisen kuin sosiaalistenkin suhteiden apukeinona.
|
|---|