| Yhteenveto: | Pienet modulaariset ydinvoimalat hakevat paikkaansa Suomen energiajärjestelmästä sen uudistumistarpeiden nimissä näin ydinenergialain uudistumisen kynnyksellä. Pienydinvoimaloiden saapuminen kaupunkeihin herättää kysymyksiä asukkaiden suhtautumisesta asiaan, sillä esimerkiksi kaukolämpöä tuottavat pienet ydinreaktorit sijoitettaisiin asutuksen läheisyyteen. Tutkielma tarkastelee pienydinvoimasuhtautumisen tilaa pääkaupunkiseudulla, missä kunnat ovat jo selvittäneet pienydinvoiman käyttöönoton mahdollisuutta. Aineistona on marraskuussa 2021 kerätty survey-pohjainen asukaskysely (N=1600), jota analysoidaan lineaarista regressioanalyysia ja erotteluanalyysia hyödyntäen. Tutkielmassa asukkaiden pienydinvoimasuhtautumista analysoidaan riski- ja turvallisuuskäsityksen teoreettista taustaa vasten. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat: 1) mitkä taustamuuttujat selittävät Helsingin metropolialueen asukkaiden suhtautumista pienydinvoimaan, sekä 2) miten sukupuoli ja turvallisuuskäsitys erottelevat asukkaiden näkemyksiä pienydinvoima-aiheisissa väittämissä?
Pienydinvoimaan suhtaudutaan pääkaupunkiseudulla pääosin myönteisesti (56 %), mutta erilaisten vastaajaryhmien välillä havaittiin eroja, esimerkiksi sukupuolen osalta. Lineaarisessa regressioanalyysissa vahvistui sukupuolen sekä turvallisuus- ja riskiväittämään vastaamisen selittävän voimakkaasti ja tilastollisesti erittäin merkitsevästi asukkaan pienydinvoimasuhtautumista. Selittävien taustamuuttujien perusteella muodostettiin sukupuolittuneen turvallisuuskäsityksen nelikenttä, jossa olivat pienydinvoiman turvallisena kokevat miehet (N=614) ja naiset (N=349) sekä turvattomana kokevat miehet (N=178) ja naiset (N=445). Nelikentän vastauksia verrattiin erotteluanalyysissa 16 pienydinvoima-aiheiseen väittämään. Voimakkaita eroavaisuuksia vastaajajoukkojen välillä ilmeni 11 väittämän kohdalla kaikissa käsitellyissä teemoissa, kuten teknistaloudellisissa väittämissä. Eroja havaittiin turvallisuuskäsityksen jakavien kesken, mutta erityisesti turvallisena pienydinvoiman kokevien miesten ja turvattomana kokevien naisten näkemykset olivat vastakkaisia.
Pienydinvoimasuhtautuminen peilaa yksilön riski- ja turvallisuuskäsitystä sekä sisältää sukupuolittuneita nyansseja, jotka ansaitsisivat osakseen lisäteoretisointia. Asukkaiden turvallisuuteen kohdistuvat huolet tulisi huomioida pienydinvoimaloita kaupunkeihin suunniteltaessa.
|
|---|