Kasvatustieteen opiskelijoiden näkemyksiä uraohjauksesta ja kehittämisehdotuksia uraohjauspalveluihin

Tutkielman tavoitteena oli selvittää yleisen- ja aikuiskasvatustieteen opiskelijoiden näkemyksiä yliopiston uraohjauksesta, sekä millaisia kehittämisehdotuksia heillä on uraohjauspalveluihin. Aihetta on tärkeä tutkia, koska työelämän muutos haastaa opiskelijoita yhä yksilöllisempään uran suunnittelu...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Sorajoki, Emilia
Muut tekijät: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden laitos, Department of Education, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2023
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87846
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkielman tavoitteena oli selvittää yleisen- ja aikuiskasvatustieteen opiskelijoiden näkemyksiä yliopiston uraohjauksesta, sekä millaisia kehittämisehdotuksia heillä on uraohjauspalveluihin. Aihetta on tärkeä tutkia, koska työelämän muutos haastaa opiskelijoita yhä yksilöllisempään uran suunnitteluun. Ohjauksella voidaan tukea opiskelijan itsetuntemuksen ja päätöksentekotaitojen kehittymistä, jotka vaikuttavat merkittävästi hänen tulevaisuuteensa ja työllistymismahdollisuuksiinsa. Tutkimuksen avulla saadaan arvokasta tietoa opiskelijoiden näkemyksistä uraohjaukseen liittyen. Tulokset auttavat kehittämään uraohjauspalveluita vastaamaan opiskelijoiden tarpeisiin ja toiveisiin ja tietoa, miten tukea yksilön kykyä suunnitella omaa uraansa opintojen eri vaiheessa. Tutkielman aineisto koostuu kahdeksasta yleisen- ja aikuiskasvatustieteen opiskelijan avoimesta haastattelusta, jotka analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimustulokset osoittavat, että opiskelijoilla on tarvetta oikea-aikaiselle uraohjaukselle. Tarve vaihtelee kuitenkin opintojen eri vaiheessa. Opintojen alussa kaivataan apua opintojen rakentamiseen ja tutkinnon kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen, kun taas maisterivaiheessa kaivataan enemmänkin tukea työelämään siirtymiseen, sekä työllistymisvaihtoehtojen kartoittamiseen. Uraohjauspalvelut koettiin jäävän kaukaisiksi ja mielikuva uraohjauksesta oli opiskelijoilla paikoin hyvinkin epäedullinen. Opiskelijat kaipaavat uraohjauspalveluihin selkeyttä, matalan kynnyksen palveluita ja nykyaikaisia ohjauksen muotoja, kuten etäohjauksen mahdollisuutta, sekä erilaisten teknologisten alustojen hyödyntämistä tiedon jakamiseen.