Voimaharjoittelun ja harjoitustauon vaikutukset kortikospinaalisen radan toimintaan sekä maksimi- ja nopeusvoimaan harjoittelemattomilla aikuisilla

Tutkimuksessa tarkastelun kohteena oli kortikospinaalisen ärsytettävyyden ja inhibition muutokset voimaharjoittelun sekä sitä seuraavan harjoitustauon myötä sekä kortikospinaalisen radan toiminnan muutosten yhteydet maksimi- ja nopeusvoimassa tapahtuviin muutoksiin. Kortikospinaalinen rata vastaa lä...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Häkkinen, Ella
Muut tekijät: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikunta- ja terveystieteet, Sport and Health Sciences, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2023
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87704
_version_ 1826225782356180992
author Häkkinen, Ella
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_facet Häkkinen, Ella Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä Häkkinen, Ella Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikunta- ja terveystieteet Sport and Health Sciences Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_sort Häkkinen, Ella
datasource_str_mv jyx
description Tutkimuksessa tarkastelun kohteena oli kortikospinaalisen ärsytettävyyden ja inhibition muutokset voimaharjoittelun sekä sitä seuraavan harjoitustauon myötä sekä kortikospinaalisen radan toiminnan muutosten yhteydet maksimi- ja nopeusvoimassa tapahtuviin muutoksiin. Kortikospinaalinen rata vastaa lähes kaikesta motorisen toiminnan ohjauksesta ja kortikospinaalisen ärsytettävyyden parantumisen sekä inhibition vähentymisen on todettu olevan yhteydessä parantuneeseen voimantuottoon. Tutkimuksia kortikospinaalisen radan muutoksista voimaharjoittelun myötä on jonkin verran, mutta muutosten yhteyksiä maksimi- ja nopeusvoimaan on tutkittu vain vähän, etenkin harjoitustauon jälkeen. Tämän lisäksi harjoitustauon vaikutuksista nopeusvoimaan on hyvin vähän tutkimustietoa ja tutkimusten välillä on havaittavissa paljon ristiriitaisuutta. Näin ollen aiheiden tutkiminen on perusteltua. Tutkimukseen osallistui harjoittelemattomia aikuisia (n=15), jotka toteuttivat seitsemän viikon harjoitusjakson ja viiden viikon harjoitustauon. Tutkittavien voimantuoton muutoksia mitattiin maksimaalisella tahdonalaisella supistuksella (MVC) sekä voimantuottonopeudella (RFD 50 ms, 75 ms ja 100 ms ajalta). Kortikospinaalisen radan toiminnan muutoksia mitattiin rectus femoris lihaksesta maksimaalisella M-aallolla (Mmax) sekä transkraniaalisella magneettistimulaatiolla aikaansaatavilla motorisella herätevasteella (MEP) sekä ”hiljaisella jaksolla” (SP). Mittaukset suoritettiin ennen ja jälkeen harjoitusjakson sekä harjoitustauon jälkeen. Voimaharjoittelun myötä RFD 50 ms ajalta heikkeni (p<0,05), mutta MVC:ssä tai kortikospinaalisen radan toiminnassa ei ollut havaittavissa merkitseviä muutoksia. Kortikospinaalisen inhibition vähentymisen ja RFD:n heikentymisen välillä oli kuitenkin havaittavissa positiivisia korrelaatioita. Voimantuotossa tai kortikospinaalisen radan toiminnassa ei ollut havaittavissa merkitseviä muutoksia harjoitustauon jälkeen, mutta yksilötasolla kortikospinaalisen ärsytettävyyden laskun ja MVC:n laskun välillä oli havaittavissa positiivinen korrelaatio. Voimaharjoittelulla ei siis ollut vaikutusta maksimivoimaan tai kortikospinaaliseen radan toimintaan. Voimaharjoittelun havaittiin kuitenkin vaikuttavan heikentävästi RFD:n alkuosaan, minkä lisäksi kortikospinaalisen inhibition laskun todettiin olevan yhteydessä RFD:n heikentymiseen yksilötasolla. Muutosten vähäisyys selittyy todennäköisesti riittämättömällä voimaharjoittelulla ja/tai itse mittausmenetelmillä, jotka eivät olleet tarpeeksi sensitiivisiä havaitsemaan muutoksia eivätkä voimantuoton kohdalla vastanneet tarpeeksi hyvin harjoittelussa käytettyä lihastyötapaa tai nivelkulmia. Harjoitustauolla ei myöskään havaittu olevan vaikutusta maksimi- tai nopeusvoimaan, eikä kortikospinaalisen radan toimintaan. Harjoitustauon myötä ilmenneissä muutoksissa havaittiin kuitenkin yksilötasolla yhteys kortikospinaalisen ärsytettävyyden laskun ja maksimivoiman laskun välillä. Kyseinen tulos on merkittävä, sillä aihetta on tutkittu aiemmin vain vähän ja havainto osoittaa, että kortikospinaalisen radan toiminnan muutoksilla on mahdollisesti vaikutusta harjoitustauon myötä maksimivoimassa ilmeneviin muutoksiin. Tutkimuksia voimaharjoittelun ja etenkin harjoitustauon vaikutuksista kortikospinaaliseen rataan ja sen yhteyksistä voimantuottoon tarvitaan kuitenkin lisää, sillä tutkimus tuloksissa on havaittavissa suuria vaihteluita, kuten tämäkin tutkimus osoittaa. Tutkimusta olisi hyvä tehdä suuremmalla otoskoolla, sekä jakamalla naiset ja miehet erillisiin ryhmiin, jotta myös sukupuolten välisiä eroja voitaisiin tarkastella. The purpose of this study was to examine the changes in corticospinal excitability and inhibition after strength training and detraining. The study also examined the associations between the changes in corticospinal tract and maximal strength and power. The corticospinal pathway is responsible for almost all the control of motor function and improvements in corticospinal excitability and reductions in inhibition have been found to be associated with improved force output. Thus, while there has been some research on changes in the corticospinal tract after strength training, relatively little research has been done on the associations between those changes and changes in maximal strength and power. In addition, the amount of research on the changes and associations after detraining is even lower and some inconsistency between studies can be seen. Therefore, further research on this subject is needed. The study involved untrained adults (n=15) who completed a 7-week training period and a 5-week detraining period. The changes in subjects' maximal strength were measured with maximal voluntary contraction (MVC) and rate of force development (RFD between 0–50 ms, 0–75 ms and 0–100 ms). Changes in the corticospinal tract were measured from rectus femoris with maximal M-wave (Mmax) and with motor evoked potential (MEP) and silent period (SP) which were induced by transcranial magnetic stimulation. Measurements were performed before and after the training period and after the detraining. RFD between 0–50 ms decreased after strength training, but no significant changes were observed in MVC or in the corticospinal excitability or inhibition. However, positive correlations were observed at the individual level between the reduction in corticospinal inhibition and RFD. No significant changes in maximal strength, power or corticospinal excitability or inhibition were observed after the detraining, but a positive correlation was observed at the individual level between the decrease in corticospinal excitability and in MVC. Strength training had no effect on maximal strength or corticospinal excitability or inhibition. However, strength training caused a decrease in the initial part of the RFD. In addition, decrease in corticospinal inhibition was found to be associated with the decrease in RFD at the individual level. The lack of changes in other parameters is likely to be explained by insufficient strength training and/or the measurement methods used, which were not sensitive enough to detect changes. The muscle contraction type and joint angles used in strength training and in the MVC- and RFD-measurements probably also differed too much and thus no changes could be seen in the parameters in question. In addition, detraining was found to have no significant effect on maximal strength or power, nor on corticospinal excitability or inhibition. However, an association was found between the decrease in corticospinal excitability and the decrease in maximal strength at the individual level. This result is significant since little research has been done on the topic and the finding indicates that changes in corticospinal tract may have an influence on the changes in maximal force during detraining. Nevertheless, more research on the effects of strength training and detraining on the corticospinal tract and especially its association to power is needed. As this study also shows, there is a lot of variability in the results of studies. It would be recommended to conduct the study with a larger sample size, and to divide women and men into separate groups, so that gender differences could also be examined.
first_indexed 2023-06-13T20:01:09Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Ahtiainen, Juha", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Walker, Simon", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Gonzalo, Gomez-Guerrero", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "H\u00e4kkinen, Ella", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2023-06-13T08:50:31Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2023-06-13T08:50:31Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2023", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87704", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Tutkimuksessa tarkastelun kohteena oli kortikospinaalisen \u00e4rsytett\u00e4vyyden ja inhibition muutokset voimaharjoittelun sek\u00e4 sit\u00e4 seuraavan harjoitustauon my\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 kortikospinaalisen radan toiminnan muutosten yhteydet maksimi- ja nopeusvoimassa tapahtuviin muutoksiin. Kortikospinaalinen rata vastaa l\u00e4hes kaikesta motorisen toiminnan ohjauksesta ja kortikospinaalisen \u00e4rsytett\u00e4vyyden parantumisen sek\u00e4 inhibition v\u00e4hentymisen on todettu olevan yhteydess\u00e4 parantuneeseen voimantuottoon. Tutkimuksia kortikospinaalisen radan muutoksista voimaharjoittelun my\u00f6t\u00e4 on jonkin verran, mutta muutosten yhteyksi\u00e4 maksimi- ja nopeusvoimaan on tutkittu vain v\u00e4h\u00e4n, etenkin harjoitustauon j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi harjoitustauon vaikutuksista nopeusvoimaan on hyvin v\u00e4h\u00e4n tutkimustietoa ja tutkimusten v\u00e4lill\u00e4 on havaittavissa paljon ristiriitaisuutta. N\u00e4in ollen aiheiden tutkiminen on perusteltua.\nTutkimukseen osallistui harjoittelemattomia aikuisia (n=15), jotka toteuttivat seitsem\u00e4n viikon harjoitusjakson ja viiden viikon harjoitustauon. Tutkittavien voimantuoton muutoksia mitattiin maksimaalisella tahdonalaisella supistuksella (MVC) sek\u00e4 voimantuottonopeudella (RFD 50 ms, 75 ms ja 100 ms ajalta). Kortikospinaalisen radan toiminnan muutoksia mitattiin rectus femoris lihaksesta maksimaalisella M-aallolla (Mmax) sek\u00e4 transkraniaalisella magneettistimulaatiolla aikaansaatavilla motorisella her\u00e4tevasteella (MEP) sek\u00e4 \u201dhiljaisella jaksolla\u201d (SP). Mittaukset suoritettiin ennen ja j\u00e4lkeen harjoitusjakson sek\u00e4 harjoitustauon j\u00e4lkeen.\nVoimaharjoittelun my\u00f6t\u00e4 RFD 50 ms ajalta heikkeni (p<0,05), mutta MVC:ss\u00e4 tai kortikospinaalisen radan toiminnassa ei ollut havaittavissa merkitsevi\u00e4 muutoksia. Kortikospinaalisen inhibition v\u00e4hentymisen ja RFD:n heikentymisen v\u00e4lill\u00e4 oli kuitenkin havaittavissa positiivisia korrelaatioita. Voimantuotossa tai kortikospinaalisen radan toiminnassa ei ollut havaittavissa merkitsevi\u00e4 muutoksia harjoitustauon j\u00e4lkeen, mutta yksil\u00f6tasolla kortikospinaalisen \u00e4rsytett\u00e4vyyden laskun ja MVC:n laskun v\u00e4lill\u00e4 oli havaittavissa positiivinen korrelaatio.\nVoimaharjoittelulla ei siis ollut vaikutusta maksimivoimaan tai kortikospinaaliseen radan toimintaan. Voimaharjoittelun havaittiin kuitenkin vaikuttavan heikent\u00e4v\u00e4sti RFD:n alkuosaan, mink\u00e4 lis\u00e4ksi kortikospinaalisen inhibition laskun todettiin olevan yhteydess\u00e4 RFD:n heikentymiseen yksil\u00f6tasolla. Muutosten v\u00e4h\u00e4isyys selittyy todenn\u00e4k\u00f6isesti riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 voimaharjoittelulla ja/tai itse mittausmenetelmill\u00e4, jotka eiv\u00e4t olleet tarpeeksi sensitiivisi\u00e4 havaitsemaan muutoksia eiv\u00e4tk\u00e4 voimantuoton kohdalla vastanneet tarpeeksi hyvin harjoittelussa k\u00e4ytetty\u00e4 lihasty\u00f6tapaa tai nivelkulmia. Harjoitustauolla ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n havaittu olevan vaikutusta maksimi- tai nopeusvoimaan, eik\u00e4 kortikospinaalisen radan toimintaan. Harjoitustauon my\u00f6t\u00e4 ilmenneiss\u00e4 muutoksissa havaittiin kuitenkin yksil\u00f6tasolla yhteys kortikospinaalisen \u00e4rsytett\u00e4vyyden laskun ja maksimivoiman laskun v\u00e4lill\u00e4. Kyseinen tulos on merkitt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 aihetta on tutkittu aiemmin vain v\u00e4h\u00e4n ja havainto osoittaa, ett\u00e4 kortikospinaalisen radan toiminnan muutoksilla on mahdollisesti vaikutusta harjoitustauon my\u00f6t\u00e4 maksimivoimassa ilmeneviin muutoksiin. Tutkimuksia voimaharjoittelun ja etenkin harjoitustauon vaikutuksista kortikospinaaliseen rataan ja sen yhteyksist\u00e4 voimantuottoon tarvitaan kuitenkin lis\u00e4\u00e4, sill\u00e4 tutkimus tuloksissa on havaittavissa suuria vaihteluita, kuten t\u00e4m\u00e4kin tutkimus osoittaa. Tutkimusta olisi hyv\u00e4 tehd\u00e4 suuremmalla otoskoolla, sek\u00e4 jakamalla naiset ja miehet erillisiin ryhmiin, jotta my\u00f6s sukupuolten v\u00e4lisi\u00e4 eroja voitaisiin tarkastella.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "The purpose of this study was to examine the changes in corticospinal excitability and inhibition after strength training and detraining. The study also examined the associations between the changes in corticospinal tract and maximal strength and power. The corticospinal pathway is responsible for almost all the control of motor function and improvements in corticospinal excitability and reductions in inhibition have been found to be associated with improved force output. Thus, while there has been some research on changes in the corticospinal tract after strength training, relatively little research has been done on the associations between those changes and changes in maximal strength and power. In addition, the amount of research on the changes and associations after detraining is even lower and some inconsistency between studies can be seen. Therefore, further research on this subject is needed.\nThe study involved untrained adults (n=15) who completed a 7-week training period and a 5-week detraining period. The changes in subjects' maximal strength were measured with maximal voluntary contraction (MVC) and rate of force development (RFD between 0\u201350 ms, 0\u201375 ms and 0\u2013100 ms). Changes in the corticospinal tract were measured from rectus femoris with maximal M-wave (Mmax) and with motor evoked potential (MEP) and silent period (SP) which were induced by transcranial magnetic stimulation. Measurements were performed before and after the training period and after the detraining.\nRFD between 0\u201350 ms decreased after strength training, but no significant changes were observed in MVC or in the corticospinal excitability or inhibition. However, positive correlations were observed at the individual level between the reduction in corticospinal inhibition and RFD. No significant changes in maximal strength, power or corticospinal excitability or inhibition were observed after the detraining, but a positive correlation was observed at the individual level between the decrease in corticospinal excitability and in MVC.\nStrength training had no effect on maximal strength or corticospinal excitability or inhibition. However, strength training caused a decrease in the initial part of the RFD. In addition, decrease in corticospinal inhibition was found to be associated with the decrease in RFD at the individual level. The lack of changes in other parameters is likely to be explained by insufficient strength training and/or the measurement methods used, which were not sensitive enough to detect changes. The muscle contraction type and joint angles used in strength training and in the MVC- and RFD-measurements probably also differed too much and thus no changes could be seen in the parameters in question. In addition, detraining was found to have no significant effect on maximal strength or power, nor on corticospinal excitability or inhibition. However, an association was found between the decrease in corticospinal excitability and the decrease in maximal strength at the individual level. This result is significant since little research has been done on the topic and the finding indicates that changes in corticospinal tract may have an influence on the changes in maximal force during detraining. Nevertheless, more research on the effects of strength training and detraining on the corticospinal tract and especially its association to power is needed. As this study also shows, there is a lot of variability in the results of studies. It would be recommended to conduct the study with a larger sample size, and to divide women and men into separate groups, so that gender differences could also be examined.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2023-06-13T08:50:31Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2023-06-13T08:50:31Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2023", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "86", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": null, "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "maksimivoima", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "kortikospinaalinen rata", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "harjoitustauko", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Voimaharjoittelun ja harjoitustauon vaikutukset kortikospinaalisen radan toimintaan sek\u00e4 maksimi- ja nopeusvoimaan harjoittelemattomilla aikuisilla", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202306133772", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Valmennus- ja testausoppi", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Science in Sport Coaching and Fitness Testing", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.copyright", "value": "\u00a9 The Author(s)", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "copyright", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5013", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "transkraniaalinen magneettistimulaatio", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "voimaharjoittelu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "nopeusvoima", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_87704
language fin
last_indexed 2025-02-18T10:55:54Z
main_date 2023-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2023
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/e79da2ca-d9e0-4989-964c-87b05dff9491\/download","text":"URN:NBN:fi:jyu-202306133772.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2023
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Häkkinen, Ella Voimaharjoittelun ja harjoitustauon vaikutukset kortikospinaalisen radan toimintaan sekä maksimi- ja nopeusvoimaan harjoittelemattomilla aikuisilla maksimivoima kortikospinaalinen rata harjoitustauko Valmennus- ja testausoppi Science in Sport Coaching and Fitness Testing 5013 transkraniaalinen magneettistimulaatio voimaharjoittelu nopeusvoima
title Voimaharjoittelun ja harjoitustauon vaikutukset kortikospinaalisen radan toimintaan sekä maksimi- ja nopeusvoimaan harjoittelemattomilla aikuisilla
title_full Voimaharjoittelun ja harjoitustauon vaikutukset kortikospinaalisen radan toimintaan sekä maksimi- ja nopeusvoimaan harjoittelemattomilla aikuisilla
title_fullStr Voimaharjoittelun ja harjoitustauon vaikutukset kortikospinaalisen radan toimintaan sekä maksimi- ja nopeusvoimaan harjoittelemattomilla aikuisilla Voimaharjoittelun ja harjoitustauon vaikutukset kortikospinaalisen radan toimintaan sekä maksimi- ja nopeusvoimaan harjoittelemattomilla aikuisilla
title_full_unstemmed Voimaharjoittelun ja harjoitustauon vaikutukset kortikospinaalisen radan toimintaan sekä maksimi- ja nopeusvoimaan harjoittelemattomilla aikuisilla Voimaharjoittelun ja harjoitustauon vaikutukset kortikospinaalisen radan toimintaan sekä maksimi- ja nopeusvoimaan harjoittelemattomilla aikuisilla
title_short Voimaharjoittelun ja harjoitustauon vaikutukset kortikospinaalisen radan toimintaan sekä maksimi- ja nopeusvoimaan harjoittelemattomilla aikuisilla
title_sort voimaharjoittelun ja harjoitustauon vaikutukset kortikospinaalisen radan toimintaan sekä maksimi ja nopeusvoimaan harjoittelemattomilla aikuisilla
title_txtP Voimaharjoittelun ja harjoitustauon vaikutukset kortikospinaalisen radan toimintaan sekä maksimi- ja nopeusvoimaan harjoittelemattomilla aikuisilla
topic maksimivoima kortikospinaalinen rata harjoitustauko Valmennus- ja testausoppi Science in Sport Coaching and Fitness Testing 5013 transkraniaalinen magneettistimulaatio voimaharjoittelu nopeusvoima
topic_facet 5013 Science in Sport Coaching and Fitness Testing Valmennus- ja testausoppi harjoitustauko kortikospinaalinen rata maksimivoima nopeusvoima transkraniaalinen magneettistimulaatio voimaharjoittelu
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/87704 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306133772
work_keys_str_mv AT häkkinenella voimaharjoittelunjaharjoitustauonvaikutuksetkortikospinaalisenradantoimintaansekäma