| Yhteenveto: | Tämän diskurssisemanttisen tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten suomalaisissa true crime -podcasteissa suhtaudutaan podcastin jaksoissa mainittuihin ihmisiin ja heidän toimintaansa sekä kuinka suhtautuminen kielessä ilmenee. Podcast verrattain tuoreena mediamuotona on kiinnostava tutkimuskohde,
sillä podcasteja suomen kielen näkökulmasta on tutkittu varsin vähän. True crime suosittuna viihteen
genrenä on myös ajankohtainen aihe, jota ei ole tästä näkökulmasta tutkittu paljoa.
Tutkimus perustuu systeemis-funktionaaliseen kielitieteeseen pohjautuvaan suhtautumisen teoriaan, joka tarkastelee arvottavan ja affektiivisen kielenkäytön ilmiöitä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa
tietoa suhtautumisen välittymisestä true crime -genren podcasteissa. Hypoteesina on, että uhreihin suhtaudutaan vain positiivisesti ja rikollisiin negatiivisesti. Lisäksi oletuksena on, että suhtautumista ilmaistaan erityisesti negatiivisilla ja positiivisilla adjektiiveilla.
Tutkimusaineisto koostuu kahden eri suomalaisen true crime -aiheisen podcastin yhteensä kahdeksasta jaksosta. Podcastaajien suhtautumista tarkastellaan kahden tutkimuskysymyksen avulla. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten rikollisiin, uhreihin, viranomaisiin ja itse rikostapauksiin suhtaudutaan true
crime -podcasteissa? 2. Millä tavalla suhtautuminen näihin tahoihin kielellistyy?
Tutkimuksesta selviää, että suhtautuminen uhreihin, rikollisiin ja viranomaisiin on oletettua moni muotoisempaa. Rikollisiin suhtaudutaan pääsääntöisesti negatiivisesti, mutta heitä kohtaan tunnetaan
myös myötätuntoa ja tapahtumiin johtaneita olosuhteita ymmärretään. Uhreja kohtaan esiintyy pääsääntöisesti positiivista arvottamista, mutta ajoittain heitä arvotetaan negatiivisesti heikoiksi ja puolustuskyvyttömiksi. Viranomaisia kohtaan suhtautuminen on pääsääntöisesti negatiivista.
Suhtautumista ilmaistaan adjektiiveilla, tunne- ja modaaliverbeillä, substantiiveilla, idiomeilla, ta paa ilmaisevilla adverbeilla, kommenttiadverbeilla, konnektiiveilla, tilanmuutosmuoteilla ja retorisilla
keinoilla kuten referoinnilla, metaforilla ja ironialla. Suhtautumisen intensiteettiä ilmaistaan monipuolisesti adjektiiveilla, intensiteettimääritteillä, varauksilla, adverbeilla, partikkeleilla, kvanttoripronomineilla, toistolla ja temporaalisuutta ilmaisevilla elementeillä.
|
|---|