| Summary: | Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö suomalaisten ja suomenkielisten naisurheilijoiden ruotsalaisissa urheilujoukkueissa kielikäytänteitä ja kielenkäytön toimintaperiaatteita. Tarkoituksena oli myös selvittää, millaisia nämä kielikäytänteet sekä kielenkäytön toimintaperiaatteet ovat, jos niitä esiintyy. Lisäksi tutkielman tarkoituksena oli tutkia, mitä joukkueen kielikäytänteet ja kielen toimintaperiaatteet merkitsevät joukkueelle sekä miten pelaajat kokevat kielikäytänteiden ja kielen toimintaperiaatteiden vaikuttavan heidän omaan suoritukseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin kolmella puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Haastatteluihin
osallistuneet henkilöt pelasivat Ruotsissa salibandya eliittitasolla. Haastattelut järjestettiin etäyhteydellä Zoom-palvelun avulla. Jokainen haastattelu toteutettiin suomen kielellä ja niiden pituus oli noin 25-35 minuuttia. Haastattelut nauhoitettiin osallistujien luvalla. Aineisto litteroitiin, ja se analysoitiin laadullista sisällönanalyysia käyttäen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että urheilujoukkueiden kielikäytänteet ja toimintaperiaatteet eroavat toisistaan, sillä niihin vaikuttavat joukkueen jokainen yksilö. Kielikäytänteet ja sen erilaiset
toimintaperiaatteet merkitsevät joukkueelle paljon, sillä kommunikaatio on yksi joukkueurheilun suola ja ilman sitä on joukkueen vaikea olla yhtenäinen. Joukkueessa esiintyvät kielimuurit saattavat vaikeuttaa yksilöiden tutustumista toisiinsa ja sosiaaliset suhteet saattavat siten jäädä heikoiksi. Kielitaidon kehittäminen vaatii yksilöltä paljon motivaatiota. Jos muuta yhteistä kieltä kommunikaatioon ei löydy, turvaudutaan usein englannin kieleen tai jopa elekieleen. Kielikäytänteet
sekä kielenkäytön toimintaperiaatteet vaikuttivat yksilön pelaamiseen joukkueessa, sillä kommunikaatio, esimerkiksi peliä ohjatessa, jäi heikoksi. Positiivinen asenne sekä motivaatio kehittyä ruotsin kielessä vaikutti haastateltavien positiivisiin näkemyksiin tulevasta.
|
|---|